Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Mietintöjä ja lausuntoja » Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuus, vaikutukset ja muutostarve. Yhteenveto kesän 2014 verkkokeskustelujen palautteesta

Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuus, vaikutukset ja muutostarve. Yhteenveto kesän 2014 verkkokeskustelujen palautteesta

Julkaistu
9.10.2014
Julkaisutyyppi
Mietintöjä ja lausuntoja
Sarjanumero
48/2014
Tekijä
Markus Tervonen
ISBN (pdf)
978-952-259-407-5
ISSN
1798-7105
ISSN-L
1798-7105
URN
http://urn.fi/URN:ISSN:978-952-259-407-5
Aihe
arkielämään liittyvät säännökset
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Yleisölle avoimessa verkkokeskustelussa 19.5.–19.6.2014 kerättiin tietoja ja arvioitiin ehdotuksia taloyhtiön viestinnän, hallinnon ja erimielisyyksien ratkaisun parantamiseksi. Verkkokeskustelun aiheet valittiin oikeusministeriön syksyn 2013 avointen verkkokyselyiden palautteen perusteella.

Viestintä. Verkkokeskustelun osallistujien mukaan riittävä ja oikea-aikainen viestintä taloyhtiön osakkaille ja asukkaille parantaa asumisviihtyisyyttä, edistää taloyhtiön hyvää hallintoa ja vähentää erimielisyyksiä. Osallistujat kannattivat erityisesti tilikauden aikaista viestintää koskevan suosituksen laatimista. Toisaalta osa osallistujista arvioi, ettei vapaaehtoisuuteen perustuva viestintäsuositus ole riittävä keino tilikauden aikaisen viestinnän parantamiseksi. Osallistujien mukaan viestinnän parantamisen tulisi koskea tiedottamista kaikille taloyhtiön asukkaille ja viestintää voitaisiin tehostaa internetiä käyttämällä.

Hallinto. Osallistujat kannattivat ehdotuksia, joilla voitaisiin parantaa johdon toiminnan avoimuutta, lisätä hallitustyön arvostusta ja kiinnittää johdon huomiota suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Taloyhtiötä koskevien tietojen saatavuuden parantamisen ja viestinnän lisäämisen arvioitiin edistävän hyvää hallintoa. Taloyhtiön hallituksen jäsenyyden todettiin olevan tärkeä luottamustoimi, joka edellyttää kiinnostusta taloyhtiön asioiden hoitamiseen. Osallistujien mukaan onnistuneilla henkilövalinnoilla voidaan edistää taloyhtiön hyvää hallintoa. Useat osallistujat kannattivat ehdotusta valtakirjojen keräämisen rajoittamisesta.

Erimielisyydet. Osallistujien mukaan erimielisyyksiä taloyhtiössä voidaan vähentää parantamalla taloyhtiön sisäistä viestintää. Tiedottaminen mm. asumisen ja asumiskustannusten kannalta merkittävistä asioista lisäisi keskustelijoiden mukaan luottamusta taloyhtiön johtoon. Useat osallistujat kannattivat asunto-osakeyhtiölakia koskevan internet-foorumin perustamista. Erimielisyyksien sovittelun edistäminen ja kiinteis-töalan asunto-osakeyhtiöriitalautakunnan perustaminen saivat myös kannatusta.

Avainsanat

asunto-osakeyhtiöt, osakkeenomistaja, osakas, hallitus, hallituksen jäsen, isännöitsijä, viestintä, kunnossapitotarveselvitys, kunnossapitosuunnitelma, yhtiökokous, valtuutus, valtakirja, riidanratkaisu, sovittelu, lainvalmistelu, demokratiaselonteko
 
Sivun alkuun |