Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Mietintöjä ja lausuntoja » Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuus, vaikutukset ja muutostarve. Yhteenveto kesän 2014 verkkokeskustelujen palautteesta

Vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuus, vaikutukset ja muutostarve. Yhteenveto kesän 2014 verkkokeskustelujen palautteesta

Julkaistu
9.10.2014
Julkaisutyyppi
Mietintöjä ja lausuntoja
Sarjanumero
48/2014
Tekijä
Markus Tervonen
ISBN (pdf)
978-952-259-407-5
ISSN
1798-7105
ISSN-L
1798-7105
URN
http://urn.fi/URN:ISSN:978-952-259-407-5
Aihe
arkielämään liittyvät säännökset
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Yleisölle avoimessa verkkokeskustelussa 19.5.–19.6.2014 kerättiin tietoja ja arvioitiin ehdotuksia taloyhtiön viestinnän, hallinnon ja erimielisyyksien ratkaisun parantamiseksi. Verkkokeskustelun aiheet valittiin oikeusministeriön syksyn 2013 avointen verkkokyselyiden palautteen perusteella.

Viestintä. Verkkokeskustelun osallistujien mukaan riittävä ja oikea-aikainen viestintä taloyhtiön osakkaille ja asukkaille parantaa asumisviihtyisyyttä, edistää taloyhtiön hyvää hallintoa ja vähentää erimielisyyksiä. Osallistujat kannattivat erityisesti tilikauden aikaista viestintää koskevan suosituksen laatimista. Toisaalta osa osallistujista arvioi, ettei vapaaehtoisuuteen perustuva viestintäsuositus ole riittävä keino tilikauden aikaisen viestinnän parantamiseksi. Osallistujien mukaan viestinnän parantamisen tulisi koskea tiedottamista kaikille taloyhtiön asukkaille ja viestintää voitaisiin tehostaa internetiä käyttämällä.

Hallinto. Osallistujat kannattivat ehdotuksia, joilla voitaisiin parantaa johdon toiminnan avoimuutta, lisätä hallitustyön arvostusta ja kiinnittää johdon huomiota suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Taloyhtiötä koskevien tietojen saatavuuden parantamisen ja viestinnän lisäämisen arvioitiin edistävän hyvää hallintoa. Taloyhtiön hallituksen jäsenyyden todettiin olevan tärkeä luottamustoimi, joka edellyttää kiinnostusta taloyhtiön asioiden hoitamiseen. Osallistujien mukaan onnistuneilla henkilövalinnoilla voidaan edistää taloyhtiön hyvää hallintoa. Useat osallistujat kannattivat ehdotusta valtakirjojen keräämisen rajoittamisesta.

Erimielisyydet. Osallistujien mukaan erimielisyyksiä taloyhtiössä voidaan vähentää parantamalla taloyhtiön sisäistä viestintää. Tiedottaminen mm. asumisen ja asumiskustannusten kannalta merkittävistä asioista lisäisi keskustelijoiden mukaan luottamusta taloyhtiön johtoon. Useat osallistujat kannattivat asunto-osakeyhtiölakia koskevan internet-foorumin perustamista. Erimielisyyksien sovittelun edistäminen ja kiinteis-töalan asunto-osakeyhtiöriitalautakunnan perustaminen saivat myös kannatusta.

Avainsanat

asunto-osakeyhtiöt, osakkeenomistaja, osakas, hallitus, hallituksen jäsen, isännöitsijä, viestintä, kunnossapitotarveselvitys, kunnossapitosuunnitelma, yhtiökokous, valtuutus, valtakirja, riidanratkaisu, sovittelu, lainvalmistelu, demokratiaselonteko
 
Sivun alkuun |