Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Selvityksiä ja ohjeita » Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015

Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015

Julkaistu
15.07.2016
Julkaisutyyppi
Selvityksiä ja ohjeita
Sarjanumero
28/2016
Tekijä
Kimmo Grönlund ja Hanna Wass (toim.)
ISBN (pdf)
978-952-259-517-1
ISSN
1798-7067
ISSN-L
1798-7059
URN
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1
Aihe
perusoikeudet ja demokratia
Tilaukset
julkaisut.om@om.fi

Tiivistelmä

Kirjan otsikko "poliittisen osallistumisen eriytyminen" kuvaa siitä, miten poliittinen aktiivisuus tai siitä syrjään jääminen kattaa yhä moninaisemman joukon erilaisia muotoja. Osallistumisen ja poliittisen vaikutusvallan eriytyminen heijastaa myös laajempaa yhteiskunnallista eriarvoistumiskehitystä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on innostaa lukijaa pohtimaan, miten poliittisen osallistumisen ja vaikuttamisen käytännöistä voitaisiin tehdä mahdollisimman avoimia erilaisista lähtökohdista tuleville kansalaisille.

"Poliittisen osallistumisen eriytyminen" on Suomen kansallisen vaalitutkimusohjelman neljäs peräkkäinen tutkimus. Se perustuu pääosin eduskuntavaalien 2015 jälkeen kerättyyn haastatteluaineistoon. Teos julkaistaan oikeusministeriön sarjassa ja on ladattavissa sähköisenä myös vaalitutkimusportaalin (www.vaalitutkimus.fi) kautta. Vaalitutkimusportaalin verkkosivuilta löytyy lisätietoa vaalitutkimusohjelmasta ja vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaalien jälkeen tehdyistä vastaavista tutkimuksista.

Poliittisen osallistumisen eriytyminen on pääraportti akateemisesta tutkimushankkeesta, jossa oikeusministeriö toimi aineistonkeruun ja toimitustyön rahoittajana. Suomen kansallinen vaalitutkimusohjelma on organisoitu pääosin kolmen yliopiston konsortioksi. Konsortion tieteellistä työtä johtaa johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista ja jäseninä johtaja Sami Borg Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta, dosentti Åsa von Schoultz Åbo Akademista ja akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Vuoden 2015 tutkimuksen suunnittelua varten muodostettiin kysymyksiä hiomaan erityinen lomaketyöryhmä, jota johti yliopistonlehtori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopistosta. Työryhmän muina jäseninä toimivat dosentti Kim Strandberg ja tutkija Jussi Westinen Åbo Akademista, tohtorikoulutettava Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta ja Hanna Wass. Vuoden 2015 vaalitutkimuksen koordinointi on ollut Åbo Akademissa, joka kilpailutti aineistonkeruun. Tarjouskilpailun voittanut TNS Gallup Oy haastatteli henkilökohtaisesti 24.4.–7.7.2015 välisenä aikana 1587 satunnaisesti valittua äänioikeutettua suomalaista. Kerättyä aineistoa käytetään tämän tutkimuksen lisäksi useissa muissa tieteellisissä julkaisuissa ja Suomen demokratiaindikaattoreiden päivittämisessä. Kirjan luvuissa hyödynnetään myös Tilastokeskuksen tuottamaa yksilötason aineistoa äänestämässä käynnistä, virallisia vaalitilastoja, muita kyselyaineistoja ja tutkijoiden itsensä kokoamia media-aineistoja.

Teos koostuu 21 luvusta, joissa 28 kirjoittajaa tarkastelee paitsi vaaleja, myös laajasti äänestäjien arvoja ja asenteita, poliittisen kiinnittymisen muotoja ja demokratian toimivuutta. Monissa luvuissa on myös vertailua aiempiin eduskuntavaaliaineistoihin ja muihin maihin. Tutkimuksen ovat toimittaneet Kimmo Grönlund ja Hanna Wass. Heitä on avustanut toimitustyössä Erkko Vanhakartano Åbo Akademissa.

Avainsanat

vaalit, eduskuntavaalit, demokratia, yhdenvertaisuus, vaalikampanjat,
poliittinen osallistuminen, poliittinen kiinnittyminen, poliittinen luottamus,
poliittiset mielipiteet, puolueet, sosiaalinen media, terveys
 
Sivun alkuun |