Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen

Tälle sivulle on koottu tietoa avoliitosta, avoerosta ja avopuolisoiden omaisuuden erottelusta. Lisäksi sivulla on yleisiä kysymyksiä ja vastauksia avoliitosta.

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta tuli voimaan huhtikuussa 2011

Uusi laki antaa avopuolisoille suojaa avoliiton päättyessä. Kun laki tulee voimaan, avopuolisoilla on oikeus hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla on myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta. Avopuolison oikeudet eivät uudistuksen jälkeenkään rinnastu aviopuolison oikeuksiin.

Uudistuksen tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta avoliiton aikana karttuneen omaisuuden jaossa ja tarjota riidanratkaisumenettely, jos avopuolisot eivät pysty sopimaan asiasta keskenään. Avopuolisot voivat keskinäisellä sopimuksellaan poiketa useimmista ehdotetun lain säännöksistä.

Lisätietoa avoliitoista:

- Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta voimaan 1.4.2011 (Tiedote 13.1.2011)
- Hallituksen esitys 37/2010 ja lakivaliokunnan mietintö 23/2010 eduskunnan verkkosivuilla
- Miten avoero eroaa avioliitosta?

Kysymyksiä ja vastauksia avoliitosta

1. Muutimme viime kesänä tyttö/poikaystäväni kanssa yhteen. Koskeeko laki myös meitä?

Jos teillä ei ole yhteisiä tai yhteisessä huollossa olevia lapsia, lakia ei sovelleta teihin. Lakia sovelletaan avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lakia ei myöskään sovelleta sellaisiin avoliittoihin, joiden toinen osapuoli (tai molemmat) ovat avioliitossa.

2. Olen avoliitossa ja meillä on yhteinen lapsi. Pitääkö meidän rekisteröityä jonnekin, kun laki tulee voimaan?

Ei pidä eikä se ole mahdollistakaan. Avoliitto ei edellytä rekisteröintiä myöskään lain voimaantulon jälkeen.

3. Lain sanotaan olevan tahdonvaltainen. Mitä se tarkoittaa?

Lain tahdonvaltaisuus tarkoittaa sitä, että avopuolisot voivat sopia useimmista lain säännöksistä myös toisin. Jos esimerkiksi avopuolisot ovat yksimielisiä tai sopineet ennalta siitä, miten kodin irtaimiston omistussuhteet jakautuvat, ei laissa säädettyä ns. yhteisomistusolettamaa tarvita.

Samalla tavalla avopuolisot voivat sopia keskenään siitä, ovatko jo tehdyt tai suunnitellut hankkeet tai hankinnat olleet sellaisia, jotka on jo hyvitetty tai joihin ei haluta soveltaa lain tuomaa hyvitysmahdollisuutta. Hankkeet ja hankinnat on tällöin hyvä määritellä riittävällä tarkkuudella väärinkäsitysten välttämiseksi.

4. Miten avopuolisoiden välinen sopimus tehdään?

Sopimukselta ei edellytetä määrämuotoa, mutta se on hyvä tehdä kirjallisessa muodossa ja kirjata sopimukseen myös päiväys ja molempien avopuolisoiden allekirjoitus. Sopimusta on hyvä tehdä kaksi samansisältöistä kappaletta, jotta molemmille avopuolisolle jää oma kappaleensa. Hyvä olisi käyttää myös todistajia.

5. Mistä ei voi sopia?

Avopuolisot eivät voi pätevästi luopua keskinäisellä sopimuksellaan oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai avopuolison oikeudesta hakea pesänjakajaa omaisuuden erottelun toteuttamiseksi. Pesänjakaja on kuitenkin velvollinen ottamaan mahdollisen avopuolisoiden keskinäisen sopimuksen sisällön huomioon omaisuuden erottelua tehdessään.

6. Voiko avoeron varalta tehdyn sopimuksen rekisteröidä tai tallettaa johonkin?

Sopimuksesta on syytä pitää hyvää huolta ja sen voi tallettaa omien muiden tärkeiden asiakirjojen joukkoon tai esimerkiksi pankin tallelokeroon. Sopimusta ei voi viedä maistraattiin tai muuhun viranomaiseen rekisteröitäväksi.

7. Olen päättänyt erota avopuolisostani. Olen hoitanut/rakentanut yhteistä kotiamme useiden vuosien ajan vastikkeetta, mutta avopuolisoni sanoo, että jos lähden, kaikki omaisuus on hänen nimissään, enkä tule saamaan häneltä penniäkään. Mitä mahdollisuuksia minulla on saada oikeuteni turvatuksi?

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta soveltuu vain sellaisiin avoliittoihin, jotka päättyvät sen jälkeen, kun laki tulee voimaan. Laki tulee voimaan 1.4.2011.

Laki tarjoaa mahdollisuuden hakea hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Panokseksi voidaan katsoa mm. työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi. Hyvitysvaatimuksen yhteydessä tulevat molempien avopuolisoiden panokset arvioitaviksi suhteessa omaisuuden omistussuhteisiin. Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos avopuolisoiden panosten epäsuhta suhteessa omistussuhteisiin on vähäinen.

Hyvitysvaatimuksen voi tehdä omaisuuden erottelun yhteydessä toiselle avopuolisolle tai omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Jos kumpikaan avopuolisoista ei ole hakenut pesänjakajaa omaisuuden erottelua varten, voidaan hyvitysvaatimus tehdä erilliskanteena suoraan tuomioistuimelle.

8. Olen avoliitossa ja minulla on lapsia aiemmasta avioliitosta. Haluan turvata avopuolisoni oikeudellisen aseman kuolemani varalta, mutta en halua mennä uusiin naimisiin. Miten uusi laki vaikuttaa nykyiseen elämänkumppaniini, jos kuolen?

Lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta voidaan soveltaa myös silloin, kun avoliitto päättyy toisen avopuolison kuolemaan, joten irtainten esineiden yhteisomistusolettama ja hyvitysmahdollisuus työpanoksesta soveltuvat myös kuolemantapauksessa.

Uusi laki ei kuitenkaan tuo mukanaan avopuolison perintöoikeutta tai oikeutta jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, jos asunnon omistaa kuollut avopuoliso kokonaan tai osaksi. Ellei kuollut avopuoliso ole tehnyt testamenttia, tämän lapset perivät sen omaisuuden, jonka katsotaan kuuluneen hänelle.

Perintökaaren uudistus tuo mahdollisuuden myöntää harkinnanvaraista avustusta avopuolisolle perittävän kuoleman jälkeen, jos avopuolison toimeentulo on perittävän kuoleman vuoksi heikentynyt. Avustus on harkinnanvarainen. Avustusmahdollisuus on luotu lähinnä niitä tilanteita varten, joissa heikkoon taloudelliseen tilanteeseen jääneen avopuolison asemaa ei ole turvattu esimerkiksi testamentilla. Avustus voidaan antaa esimerkiksi määräaikaisena käyttöoikeutena avopuolisoiden yhteiseen asuntoon.

 
Julkaistu 14.5.2013
Sivun alkuun |