Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Valmisteilla » Kehittämishankkeita » Pohjoismainen saamelaissopimus

Pohjoismainen saamelaissopimus

Hankkeen tavoitteena on luoda Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen saamelaissopimus yhteistyössä kyseisten valtioiden saamelaiskäräjien kanssa. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoituksena on vahvistaa saamelaisten oikeudet siten, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat häiritsevät tätä mahdollisimman vähän. Sopimus turvaa alkuperäiskansa saamelaisten perustuslaillisen oikeuden oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Pohjoismaista saamelaissopimusta on valmisteltu yli kymmenen vuoden ajan. Suomalais-norjalais-ruotsalais-saamelainen asiantuntijatyöryhmä luovutti 27.10.2005 Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaisasioiden ministereille sekä saamelaiskäräjien puheenjohtajille luonnoksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Vuonna 2009 oikeusministeriön asettama työryhmä laati arvion luonnoksen suhteesta Suomen perustuslakiin ja muuhun kansalliseen lainsäädäntöön sekä Suomea sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin.

Saameministerien ja saamepresidenttien kokouksessa Tukholmassa 22.11.2010 sovittiin niistä menettelytavoista, joita noudattaen asiassa on tarkoitus edetä ja viralliset neuvotteluvaltuuskunnat asettaa. Sovitun mukaisesti valtioneuvosto päätti 10.3.2011 asettaa Suomen valtuuskunnan ja oikeuttaa oikeusministeriön määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteeri. Valtuuskunnan tehtävänä oli neuvotella Suomen, Ruotsin ja Norjan välille pohjoismainen saamelaissopimus. Neuvotteluja käytiin siis varsinaisesti kolmen valtion välillä, mutta jokaisen valtion neuvotteluvaltuuskuntaan on kuulunut sekä hallitusten että Saamelaiskäräjien edustajia. Valmisteluun ovat osallistuneet eri ministeriöt niiden toimialaa koskevien kohtien osalta. Neuvottelujen kehyksenä on käytetty yhteispohjoismaisen asiantuntijaryhmän valmistelemaa sopimusluonnosta vuodelta 2005.

Varsinaiset sopimusneuvottelut alkoivat vuonna 2011 ja tavoitteena oli saattaa neuvottelut päätökseen viiden vuoden kuluessa. Sopimuksesta saavutettiin alustava neuvottelutulos joulukuussa 2016. Norjan, Ruotsin ja Suomen neuvotteluvaltuuskuntien puheenjohtajat parafoivat eli neuvotteluvaiheen päätteeksi alustavasti vahvistivat sopimustekstin 13.1.2017. Tässä vaiheessa ruotsinkielinen sopimusteksti tuli julkiseksi. Sopimuksen mukaan sopimusvaltion allekirjoitusta tulee edeltää Saamelaiskäräjien hyväksyntä.

Sopimus sisältää yhteispohjoismaisen säännöksen saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutetusta henkilöstä. Yhteinen äänioikeussäännös vastaa Norjan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Sopimus ei muuta maa- ja vesioikeuksia saamelaisten kotiseutualueella. Sopimuksen johdannossa todetaan, että sopimus turvaa, muttei muuta olemassa olevia oikeuksia saamelaisalueella. Sopimuksen voimaansaattamislaissa tullaan täsmentämään maa- ja vesioikeussäännöksiä. Saamelaisten osallistumismahdollisuuksia valtion maa- ja vesialueiden hoidon ja käytön suunnitteluun kehitetään Metsähallituksen yhteyteen perustetuissa kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.

Sopimus korostaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen merkitystä saamen kielelle, kulttuurille ja yhteiskuntaelämälle. Poronhoidon, kalastuksen, metsästyksen ja duodjin (saamen käsityön) ohella kulttuuriset ja luovat elinkeinot, matkailu ja elinkeinojen nykyaikaiset harjoittamismuodot mainitaan sopimuksessa. Elinkeinoja koskevia säännöksiä täsmennetään kansallisesti sopimuksen voimaansaattamisen yhteydessä.

Suomen neuvotteluvaltuuskunnan jäsenet (2016)

Johanna Suurpää, oikeusministeriö, puheenjohtaja
Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö
Satu Paasilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö
Heikki Paltto, Saamelaiskäräjät
Anne Nuorgam, Saamelaiskäräjät
Juha Karhu, Saamelaiskäräjät

asiantuntijat:
Krista Oinonen, ulkoasiainministeriö
Kalle Varis, Saamelaiskäräjät
Pentti Lähteenoja, maa- ja metsätalousministeriö

sihteeri:
Yrsa Nyman, oikeusministeriö

Sopimusteksti

• ruotsi: Nordisk samekonvetion

• suomeksi: Pohjoismainen_saamelaissopimus.pdf (pdf, 0.1 Mt)

• pohjoissaami: DAVVIRIIKKALAŠ_SAMESOAHPAMUŠ.pdf (pdf, 0.17 Mt)

•inarinsaami: Inarinsaame_TAVE-EENNAMLAŠ_SAMISOPAMUŠ_.pdf (pdf, 0.17 Mt)

• koltansaami: TAʹVVJANNMALLAŠ_SAAʹMSUAPPMOŠ.pdf (pdf, 0.17 Mt)

• norja: nordisk samekonvensjon (pdf, 0.28 Mt)

Muut hankkeeseen liittyvät asiakirjat

Luonnos pohjoimaiseksi saamelaissopimukseksi 2005 (pdf, 1.32 Mt)

Luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Arvio sopimusluonnoksen suhteesta Suomen perustuslakiin ja muuhun kansalliseen lainsäädäntöön sekä Suomea sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin (2009)

 
Julkaistu 21.4.2017
Sivun alkuun |