Norminpurku on oikeusministeriön näkökulmasta sääntelyn sujuvoittamista

Oikeusministeriön erityisenä tehtävänä on koko valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen. Tavoitteena on parantaa säädösvalmistelua ja sen tuloksena syntyvien säädösten laatua. Hyvä lainsäädäntö on oikein kohdentuvaa, johdonmukaista ja ymmärrettävää. Selkeä ja ajan tasalla oleva lainsäädäntö vähentää yrityksille ja kansalaisille aiheutuvia kustannuksia, valtion ja kuntien hallintobyrokratiaa sekä tuomioistuinten jutturuuhkia.

Näistä näkökohdista johtuen oikeusministeriö pitää tärkeänä, että ylimääräistä taakkaa aiheuttavat säädökset puretaan ja että lainsäädännön kokonaisuutta sujuvoitetaan.

Normien purkamisen sijasta oikeusministeriö puhuu mieluummin sääntelyn sujuvoittamisesta. Sääntelyllä pyritään aina jonkinlaisiin vaikutuksiin, minkä vuoksi lainsäädännön sujuvoittamisenkin on tärkeää tapahtua sen vaikutuksista käsin. Myös sääntelyn purkaminen ja sujuvoittaminen on lainvalmistelua ja edellyttää hyvän lainvalmistelumenettelyn noudattamista.

Lisätietoja:
Johdon asiantuntija Maija Säkäjärvi, puh. 02951 50124
Erikoissuunnittelija Hanna-Leena Iso-Ketola, puh. 02951 50506

Valtioneuvoston yhteinen norminpurku-sivusto

Esimerkkejä oikeusministeriön ajankohtaisista hankkeista

Lunastusasioiden käsittely

Lunastuslain uudistaminen

Tarkoituksena on ajantasaistaa lunastuslakia, nopeuttaa lunastusasioiden käsittelyä ja varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Työryhmän tehtävänä on arvioida lunastuslain korvausperusteiden ja korvausmenettelyn sääntelyn ajantasaisuus.

Tiedote 21.2.2018: Työryhmä valmistelemaan lunastuslainsäädännön uudistamista

Julkiset kuulutukset

Julkisia kuulutuksia koskevan lainsäädännön uudistaminen

Julkisia kuulutuksia ja yleistiedoksiantoa koskevan sääntelyn ajantasaistamisella digitalisoidaan julkisia palveluita, yksinkertaistetaan kuulutusmenettelyä ja parannetaan kansalaisten tiedonsaantioikeuksia sekä tehostetaan yleistiedoksiannossa ja kuulutuksissa noudatettavaa menettelyä.

Hallituksen esitykset

Hallituksen esitysten laatimisohjeiden uudistaminen

Työryhmän tehtävänä on muun muassa arvioida, voidaanko hallituksen esitysten rakennetta muuttamalla kannustaa esitysten käsittelyssä tarvittavan tiedon nykyistä selkeämpään. sujuvampaan ja tiiviimpään esitystapaan. Työryhmän on myös selvitettävä mahdollisuudet kehittyneen informaatiotekniikan käyttöön tällaisessa tiedon esittämisessä.

Lapsen huolto ja tapaamisoikeus

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädännön uudistaminen

Tarkoituksena on saattaa ajan tasalle lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva lainsäädäntö. Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn parannettaisiin ja lakia korjattaisiin vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perheiden monimuotoistumista. Tavoitteena on myös nopeuttaa oikeudenkäyntejä ja keventää menettelyjä riidattomissa asioissa. Lain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Tiedote 29.9.2017: Työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsenhuoltolakiin

Nimilainsäädäntö

Nimilainsäädännön uudistaminen

Nimilainsäädäntö uudistuu kokonaisuudessaan. Vuoden 2019 alusta voimaan tulevalla uudella etu- ja sukunimilailla saatetaan nimiä koskeva lainsäädäntö vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Uudella lailla nimiin liittyvää valinnanvapautta lisätään ja kotimaiseen nimikäytäntöön pohjautuvia säännöksiä väljennetään muun muassa mahdollistamalla sukunimiyhdistelmät. Nimiasioihin liittyviä päällekkäisiä viranomaistoimintoja karsitaan ja nimihakemusten käsittelyaikoja lyhennetään. Nimen ilmoittamista ja muuttamista varten luodaan sähköiset palvelut.

Tiedote 19.12.2017: Uusi etu- ja sukunimilaki tulee voimaan vuoden 2019 alusta

Yhtiöt 

Osakeyhtiölain uudistaminen

Osakeyhtiölainsäädäntöä on tarkoitus sujuvoittaa mm. siten, että pörssiyhtiöt ja muut yritykset voisivat hyödyntää digitalisoinnin mahdollisuuksia mahdollisimman laajasti yhtiökokouksissa, hallinnossa, taloudellisessa raportoinnissa, avoimuudessa ja rekisteröinneissä.

Tiedote 18.5.2016: Osakeyhtiölain kehittämistä koskeva arviomuistio lausunnolle

Asunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen

Purkavalla lisärakentamisella tarkoitetaan sitä, että kasvukeskuksissa puretaan vanhoja rakennuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi ja tilalle rakennetaan enemmän uusia asuntoja. Voimassa olevan lain mukaan purkavaan lisärakentamiseen vaaditaan asunto-osakeyhtiön osakkaiden yksimielinen päätös eli kaikkien osakkaiden suostumus. Uudistuksessa helpotettaisiin asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa, jotta päätöksiä purkavasta lisärakentamisesta voitaisiin tehdä nykyistä yksinkertaisemmin.

Tiedote 2.10.2017: Työryhmä valmistelemaan purkavan lisärakentamisen helpottamista

Konkurssi

Konkurssilainsäädännön uudistaminen

Konkurssilain uudistamisen taustalla on EU:n uudelleenlaadittu maksukyvyttömyysasetus, jonka edellyttämät muutokset on jo saatettu lainsäädäntöön (ks. tiedote alla). Konkurssilain toimivuutta ja mahdollisuuksia yksinkertaistaa konkurssimenettelyä selvittävän työryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi kevään 2018 aikana.  

Tiedote 15.6.2017: Konkurssi- ja yrityssaneeraustiedot maksutta saataville verkkoon 2018

Ulosotto

Ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkaminen

Ulosottolainsäädäntöön esitetään uudistuksia, joilla voitaisiin purkaa ulosottoon liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja ja näin helpottaa ulosotossa olevien työllistymistä.

Tiedote 26.10.2017: Ulosotossa olevien työllistymistä halutaan helpottaa kannustinloukkuja purkamalla

Tuomioistuimet

Oikeudenkäynti hallinto-asioissa

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa korvaisi nykyisin voimassa olevan hallintolainkäyttölain. Uusi laki ei muuttaisi hallintolainkäytön keskeisiä periaatteita mutta menettelyistä säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin ja informatiivisemmin. Lain tavoitteena olisi muun muassa selkeyttää menettelyä hallintotuomioistuinten asiakkaille.

Tiedote 26.5.2017: Oikeudenkäyntiä hallintoasioissa koskeva lakiehdotus lausunnolla

Tietosuoja

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano

Valmisteilla oleva uusi henkilötietojen suojaa koskeva yleislaki, tietosuojalaki, täsmentäisi ja täydentäisi Euroopan parlamentin ja neuvoston antamaa yleistä tietosuoja-asetusta, jonka soveltaminen alkaa 25.5.2018. Tietosuoja-asetus koskee henkilötietojen käsittelyä ja sisältää säännökset mm. rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Tietosuojalailla säädettäisiin kansallisesta valvontaviranomaisesta, oikeusturvasta ja seuraamuksista sekä joistakin tietojenkäsittelyn erityistilanteista.

Tiedote 21.6.2017: Työryhmä ehdottaa uutta tietosuojalakia