Rikosuhrimaksujärjestelmän käyttöönottoa koskeva hanke (päättyy 31.12.2017)

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeessa varmistetaan rikosuhrimaksujärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimet oikeusministeriön hallinnonalalla ja tarvittaessa sovitetaan yhteen toimia sisäministeriön ja muiden hallinnonalan toimien kanssa. Tavoitteena on, että rikosuhrimaksun määräämisestä ja perinnästä huolehtivat viranomaiset tuntevat rikosuhrimaksujärjestelmän ja että tietojärjestelmä- ja lomakemuutokset sujuvoittavat maksuun liittyvää viranomaistoimintaa. Keskeisiä toimenpiteitä ovat: - rikosuhrimaksun vaatimat muutokset oikeushallinnon tietojärjestelmiin ja lomakkeisiin - sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF-P) kansallisen toimeenpano-ohjelman mukainen menettely EU-rahoituksen turvaamiseksi - maksun määräävien viranomaisten koulutus ja ohjeistus - rikosuhrimaksun käyttöönottoa tukeva viestintä

Tiivistelmä

-

Lähtökohdat

Laki rikosuhrimaksusta siihen liittyvine lakeineen (669-672/2015) on vahvistettu 22.5.2015. Lait tulevat voimaan samaan aikaan kuin sakon ja rikesakon määräämisestä annettu laki, mikä tapahtunee joulukuussa 2016. Rikosuhrimaksusta annetun lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Rikosuhrimaksun sujuva käyttöönotto edellyttää säädöspohjan lisäksi uuden maksujärjestelmän huomioon ottamista viranomaisten toiminnassa, tietojärjestelmissä, lomakkeissa, koulutuksessa ja viestinnässä. Rikosuhrimaksu koskee poliisin lisäksi muitakin esitutkintaa suorittavia ja maksun määräämiseen oikeutettuja viranomaisia. EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF-P) kansallisessa toimeenpano-ohjelmassa 2014-20 on varattu rikosuhrimaksujärjestelmän kehittämisen kokonaisuuteen 450 000 euroa. EU-rahalla voidaan toteuttaa hankkeita, joissa valmistellaan rikosuhrimaksujärjestelmän käyttöottoa ja kehitetään tietojärjestelmiä rikosuhrimaksun keräämiseksi. EU-rahoitus edellyttää hankkeistamista, omarahoitusosuutta ja ohjausryhmää.