Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikalla tarkoitetaan laajimmillaan kaikkia niitä toimia, jotka vaikuttavat rikollisuuteen. Kriminaalipolitiikkaa on mm. siitä päättäminen, mistä teoista rangaistaan, millä tavoin ja miten ankarasti. Rikosoikeudellisten toimenpiteiden lisäksi myös esimerkiksi alkoholipoliittiset, sosiaalipoliittiset ja koulutuspoliittiset toimenpiteet sekä terveydenhuolto ja yhdyskuntasuunnittelu vaikuttavat rikollisuuteen.

Suomalainen kriminaalipolitiikka perustuu hyvinvointiyhteiskunnan perusajatukselle, jonka mukaan väestön hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllisyyden varmistaminen on turvallisen yhteiskunnan peruspilari. Ihmisten hyvinvoinnin uskotaan vähentävän myös rikollisuutta.

Kriminaalipolitiikan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja. Ensisijainen keino on pyrkiä torjumaan rikoksia ennalta. Lisäksi pyritään siihen, että turvallisuus ja turvallisuuden tunne lisääntyvät.

Kriminaalipolitiikka on yhteiskunnallista päätöksentekoa ja toimintaa, jonka tavoitteena on

  • rikosten ehkäiseminen,
  • ennustettavan ja oikeudenmukaisen rikosoikeusjärjestelmän ylläpito,
  • rikoksentekijöiden saattaminen vastuuseen teoistaan,
  • rangaistusten täytäntöönpano,
  • rikollisuudesta aiheutuvien vahinkojen ja kustannusten minimoiminen,
  • uhrin auttaminen ja tukeminen.

Kriminaalipolitiikka ulottuu useiden toimijoiden ja ministeriöiden vastuulle. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan kriminaalipolitiikka, rikoksentorjunta ja rikosseuraamukset kuuluvat oikeusministeriön toimialaan.

Oikeusministeriön tehtävänä on valmistella rikoslakia ja rangaistusten täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Ministeriö ohjaa rangaistusten täytäntöönpanoa, huolehtii syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä sekä vastaa rikoksentorjuntaan liittyvistä tehtävistä.