Lastensuojelu rajat ylittävissä tilanteissa

 

Tässä osiossa esitellään rajat ylittäviin lastensuojelutilanteisiin liittyviä toimintamahdollisuuksia, lainsäädäntöä ja sopimuksia. Lastensuojeluasiat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan ja lastensuojeluun liittyvät toimenpiteet ovat kuntien toimivaltaan kuuluvia asioita. Joissakin rajat ylittävissä lastensuojeluasioissa keskusviranomaiset voivat avustaa toimivaltaisia viranomaisia.

Rajat ylittävissä lapsensuojelua koskevissa asioissa voivat tulla sovellettaviksi EU-valtioita sitova Bryssel II a -asetus sekä Haagin lastensuojelusopimusta (SopS 9/2011).

Bryssel II a -asetuksen ja Haagin lastensuojelusopimuksen nojalla voidaan pyytää olosuhdeselvityksiä lapsen tilanteesta toisessa valtiossa, tietoa vireillä olevista menettelyistä tai lasta koskevista päätöksistä. Tietojen saaminen riippuu kunkin valtion lainsäädännöstä ja on otettava huomioon, että esim. olosuhdeselvitys ei välttämättä vastaa Suomessa tehtyä vastaavaa selvitystä ja sen saaminen voi kestää kauan.

Bryssel II a -asetuksen ja Haagin lastensuojelusopimuksen mukaisesti voidaan keskusviranomaisen välityksellä pyytää lupaa myös huostaanotetun lapsen sijoittamiseksi toiseen valtioon. Valtion, joka pyytää lapsen sijoittamista ulkomaille, on pääsääntöisesti saatava vastaanottavalta valtiolta lupa ennen sijoittamista. Kun lapsi on tarkoitus sijoittaa Suomeen, pyyntö on toimitettava keskusviranomaiselle etukäteen. Keskusviranomainen välittää pyynnön käsiteltäväksi kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltaiselle viranomaiselle Suomessa.

Keskusviranomainen

Kuinka keskusviranomainen voi auttaa?

Keskusviranomainen voi tehdä lainsäädäntötiedusteluja sekä välittää olosuhdeselvitystä ja lapsen sijoittamista koskevia pyyntöjä. Pyynnön tehnyt viranomainen vastaa asiakirjojen käännösten kustannuksista ja mahdollisesta asianajajan palkkioista. Keskusviranomainen voi mahdollisuuksien mukaan selvittää toisen valtion keskusviranomaisen kautta ulkomaisten asianajajien yhteystietoja.

Sovellettava lainsäädäntö ja Suomea sitovat sopimukset

EU-valtioiden välillä (pl. Tanska) sovelletaan Bryssel II a –asetusta (neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta).

Pohjoismaiden välillä on voimassa avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävä sopimus. (avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävä, Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken Tukholmassa 6 päivänä helmikuuta 1931 tehty sopimus, SopS 20/1931).

Suomi on liittynyt myös Haagin lastensuojelusopimukseen (yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa, SopS 9/2011).

Lisätietoja: Sopimukseen kuuluvat valtiot ja muuta hyödyllistä tietoa löytyy Haagin konferenssin verkkosivulta

Aihepiiriä koskevia kansallisia lakeja:

Lastensuojelulaki (417/2007)

Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta (435/2009)

Kansalliset lait ja valtiosopimukset löytyvät Finlex-tietopankista

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Hanna Rantala

Hallitussihteeri Maija Leppä