Perus- ja ihmisoikeuspolitiikka

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikka perustuu ihmisoikeusselontekoon ja kansalliseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan. Ihmisoikeusselonteko ohjaa perus- ja ihmisoikeustoiminnan pitkän tähtäimen suuria linjoja. Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma puolestaan keskittyy konkreettisiin toimenpiteisiin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi.

Ihmisoikeusselonteko 2014

Vuoden 2014 ihmisoikeusselonteossa (VNS 6/2014 vp) arvioitiin sekä Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa että perus- ja ihmisoikeuksien toimeenpanoa kotimaassa. Selonteko pohjautui arvioihin aiempien ihmisoikeusselontekojen (2004 ja 2009) ja -selvitysten (1998 ja 2000) sekä vuosien 2012-2013 perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpanosta.

Ihmisoikeusselonteossa nostettiin erityisesti esille neljä teemaa: sananvapautta rajoittavan vihapuheen torjuminen, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen, vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaaminen sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täytäntöönpano. Selonteon 34 kehittämislinjausta sisälsivät valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoiminnan uusia tai kehittyviä tavoitteita.

Ihmisoikeusselonteossa tehtiin kehittämislinjaus siitä, että seuraavalla hallituskaudella tulisi valmistella Suomen toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.

Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019

Suomen toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille 2017-2019 asettaa perus- ja ihmisoikeuspolitiikan painopisteet kuluvalle hallituskaudelle.

Toimintaohjelman tavoitteena on edistää perustuslaissa säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Toimintaohjelman toimenpiteillä pyritään puuttumaan havaittuihin perus- ja ihmisoikeusongelmiin ja täydentämään eri politiikkasektoreilla tehtävää perus- ja ihmisoikeuksia edistävää työtä. Toimintaohjelman tavoitteena on lisäksi Suomen kansallisen ja kansainvälisen perus- ja ihmisoikeuspolitiikan yhdenmukaisuus.

Valtioneuvoston ensimmäisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman (2012-2013) riippumattoman arvioinnin ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan suositusten mukaisesti toimintaohjelmassa keskitytään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen tietyillä painopistealueilla. Toimintaohjelman painopistealueita ovat perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus sekä perusoikeudet ja digitalisaatio. Toimintaohjelma sisältää yhteensä 43 toimenpidettä, jotka jakautuvat kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille.

Toimintaohjelman oikeudellisen perustan muodostavat perustuslaissa turvatut perusoikeudet, Suomen ratifioimat kansainväliset ja alueelliset ihmisoikeussopimukset sekä Euroopan unionin perusoikeuskirja. Toimintaohjelmassa on huomioitu erityisesti vuoden 2014 ihmisoikeusselonteon linjaukset, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset, hallitusohjelman linjaukset, ylimpien laillisuusvalvojien ja erityisvaltuutettujen näkemykset sekä kansalaisjärjestöjen esittämät huolenaiheet. Toimintaohjelman valmistelussa painotettiin avointa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, ja valmistelun aikana järjestettiin kaksi laajaa kuulemistilaisuutta.

Toimintaohjelman laatimisesta vastasi oikeusministeriön asettama valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto. Verkosto myös seuraa toimintaohjelman toimeenpanoa.

Esimerkkejä toimintaohjelman toimenpiteistä

Valtioneuvoston virkamiesten perus- ja ihmisoikeusosaamista vahvistetaan kehittämällä koulutusta mm. osana uusien virkamiesten perehdyttämisohjelmaa sekä säädöskoulutusta. Saamelaisasioita hoitaville virkamiehille järjestetään peruskurssi saamelaisuudesta. Täydennyskoulutusta suunnataan myös peruskoulujen opettajille ja osallisuutta edistetään kouluissa osana uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa.

Yhdenvertaisuutta työelämässä kehitetään kiinnittämällä tiedotuksella ja koulutuksella huomiota työelämän syrjintään mm. rekrytoinneissa. TRUST-hankkeella kehitetään toimintamalleja edistää hyviä väestösuhteita ja löytää paikallisia yhteistyömalleja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkakunnilla. Maahanmuuttajien siirtymistä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan erilaisin kokeiluin.

Rikosoikeudellisia keinoja puuttua vihapuheeseen kehitetään, mutta vihapuheeseen puututaan ja sitä ehkäistään myös kulttuurin ja nuorisotyön keinoin. Nuorten kanssa työskentelevien taitoja ehkäistä vihapuhetta ja rasismia ja puuttua niihin parannetaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan uudistamalla lainsäädäntöä.

Itsemääräämisoikeutta edistetään myös mm. suhteessa fyysiseen koskemattomuuteen. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi seksuaalisen väkivallan uhrien palvelujen vahvistaminen käynnistämällä tukikeskus, joka hoitaa akuutteja raiskauksen uhreja.

Perusoikeuksien toteutumista edistetään digitalisaatiossa mm. AUTA-hankkeella, jossa etsitään uusi valtakunnallinen toimintamalli asiakkaiden tukemiseen digitaalisten palvelujen käytössä. Yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistävillä toimenpiteillä parannetaan eri väestöryhmien, kuten ikäihmisten, koululaisten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita.