Selvitys tuomioistuinten asiakaspalveluun ja etäpalveluun liittyvien tehtävien hoitamisesta asiointipisteissä

OM007:00/2018 Projekt

Projektets basuppgifter Avslutat

Projektets nummer OM007:00/2018

Ärendenummer OM 2/021/2018, VN/542/2018

Projektets arrangör justitieministeriet

Mandattid 16.4.2018 – 31.12.2018

Datum för tillsättande 16.4.2018

Mål och resultat

Arbetsgruppen har till uppgift att utreda möjligheterna att tillhandahålla domstolarnas kundservice via de i samservicelagen avsedda servicepunkterna i form av e-tjänster som kunden använder antingen på egen hand eller med en servicerådgivares hjälp. Också möjligheterna att erbjuda bättre service på minoritetsspråken ska utredas. Därtill utreds möjligheterna att öka användningen av videolänkar och andra lösningar som gör det möjligt att delta i en rättegång på distans.

Arbetsgruppen ska
- utreda möjligheterna att utnyttja den offentliga förvaltningens servicepunkter för domstolarnas kundservice,
- bedöma vilka av domstolarnas tjänster som kunde erbjudas via en servicepunkt och i vilken omfattning,
- utreda under vilka förutsättningar parter, vittnen och andra delaktiga kunde delta i en rättegång via en servicepunkt,
- bedöma om möjligheten att delta i en rättegång på distans kan ordnas på något annat sätt som är effektivare, säkrare och lämpligare än deltagande via en servicepunkt,
- bedöma hur domstolarnas kundservice kunde ordnas vid en servicepunkt och vilka ändringar detta förutsätter i domstolarnas tjänster,
- fatta beslut om ett försök med att tillhandahålla kundservice vid en eller flera servicepunkter och genomföra det eventuella försöket,
- beräkna kostnadseffekterna av utnyttjandet av servicepunkter,
- utreda behovet av lagstiftningsändringar och nya elektroniska system.

Utgångspunkter

Julkisen hallinnon palveluiden hoitamisesta säädetään julkisen hallinnon yhteispalveluista annetussa laissa (223/2007). Lain tarkoituksena on parantaa julkisen hallinnon asiakaspalvelun saatavuutta ja toiminnan tehokkuutta. Lainsäädäntöä on uudistettu 1.6.2017 lukien (HE 188/2016 vp) muun muassa tarkistamalla yhteispalvelussa hoidet-tavien tehtävien luetteloa erityisesti sähköiset palvelut ja niihin liittyvät neuvonta- ja tukipalvelut huomioon ottaen. Lainsäädännön myötä entiset yhteispalvelupisteet ovat muuttuneet nimeltään asiointipisteiksi. Tavoitteena on ollut edistää julkisen hallinnon viranomaisten asiakaspalvelun saatavuutta yhdenvertaisesti koko maassa sekä parantaa viranomaisten toiminnan tehokkuutta. Yhteispalvelulla tuetaan digitalisaatiokehitystä ja turvataan erityisesti niiden henkilöiden asiointitarpeet, jotka eivät osaa tai joilla ei ole teknisiä mahdollisuuksia hoitaa asiointiaan yksinomaan sähköisten palveluiden avulla. Keskeisenä tavoitteena on edistää sähköistä asiointia sekä antaa niiden käyttöön neuvontaa ja tukea. Yhteis-palvelun avulla asiakas saa julkisen hallinnon viranomaisten yhteisestä asiakaspalvelupisteestä palvelua tarpeidensa mukaan joko sähköisenä palveluna asiakaspäätteellä, etäpalveluna kuvayhteyden avulla viranomaisiin, mahdollisuuden asiointiin palveluneuvon kanssa tai asiointiin asiointipisteeseen tulevan viranomaisen kanssa. Asiointi-pisteissä tarjoavat tällä hetkellä palveluitaan kuntien lisäksi esimerkiksi Kela, poliisin lupahallinto, Verohallinto, maistraatti, TE-toimisto sekä oikeusapu ja edunvalvonta. Tuomioistuinten rakenneuudistukset ovat viime vuosina olleet mittavia. Vuoden 2010 alusta tuli voimaan käräjäoikeuksien rakenneuudistus, jolloin käräjäoikeuksien määrää vähennettiin 51 käräjäoikeudesta nykyiseen 27 käräjäoikeuteen. Vuoden 2019 alusta lukien käräjäoikeuksia on 20 (HE 270/2016 vp, lait 860-867/2017). Samalla käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenee nykyisestä 57 toimipaikasta 36 toimipaikkaan. Myös hovi- ja hallinto-oikeusverkostoa on uudistettu 1.4.2014 lukien siten, että tällä hetkellä hovioikeuksia on viisi ja hallinto-oikeuksia kuusi. Lisäksi Ahvenanmaan hallintotuomioistuin toimii Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Uudistusten tavoitteena on ollut muodostaa hallinnollisesti suurempia yksiköitä, joissa resurssit voidaan kohdistaa tasaisemmin ja tehokkaammin. Näin voidaan osaltaan turvata lainkäytön korkea laatu myös tulevaisuudessa. Toimipaikkojen määrän vähentyessä ja digitalisaation edetessä sähköisten palvelujen tarve ja merkitys lisääntyy.