Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän ytimen muodostavat rangaistukset. Yleisiä rangaistuksia ovat rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdoton vankeus. Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta on nuorisorangaistus. Erityisiä rangaistuksia virkamiehille ovat varoitus ja viraltapano. Sotilaille voidaan määrätä kurinpitorangaistuksia ja oikeushenkilölle yhteisösakkoa. Tuomioistuin voi myös jättää rikokseen syyllistyneen tuomitsematta rangaistukseen.

Rangaistavaksi säädettyihin tekoihin voi liittyä myös menettämisseuraamuksia sekä hallinnollisia seuraamuksia. Menettämisseuraamuksella tarkoitetaan esimerkiksi rikoshyödyn tuomitsemista valtiolle menetetyksi. Hallinnollisia seuraamuksia ovat esimerkiksi veronkorotukset.

Ehdoton vankeusrangaistus. Vankeutta tuomitaan määräajaksi tai elinkaudeksi. Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan sovellettavan rangaistusasteikon puitteissa. Määräaikaisen vankeuden yleinen vähimmäisaika on 14 päivää ja enimmäisaika 12 vuotta. Silloin kun henkilö tuomitaan samalla kertaa useammasta rikoksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen, enimmäisaika on 15 vuotta. Elinkautinen vankeusrangaistus voidaan tuomita ainoastaan joistakin törkeimmistä rikoksista.

Ehdonalainen vapauttaminen. Ehdotonta vankeusrangaistusta suorittava päästetään ehdonalaisen vapauteen, kun hän on suorittanut määräosan vankeusrangaistuksestaan. Ehdonalaisella vapaudella tarkoitetaan ehdottomasta vankeusrangaistuksesta tai valvontarangaistuksesta suorittamatta olevan jäännösrangaistuksen suorittamista vapaudessa joko valvonnan alaisena tai ilman valvontaa. Ehdonalaisesta vapauttamisesta alkaa koeaika, joka on rangaistuksesta suorittamatta olevan ajan pituinen, kuitenkin enintään kolme vuotta.

Valvottu koevapaus. Aikaisintaan kuusi kuukautta ennen säännönmukaista ehdonalaista vapauttamista vanki voidaan päästää valvottuun koevapauteen, jos koevapauteen sijoittamisen edellytykset täyttyvät. Koevapauden tarkoituksena on suunnitelmallisella ja asteittaisella vapauttamisella edistää tuomitun valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan.

Ehdollinen vankeus. Enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdollisena vähintään yhden ja enintään kolmen vuoden koeajaksi. Jos ehdollista vankeutta yksinään pidetään riittämättömänä rangaistuksena, sen oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakko tai jos ehdollinen vankeus on kahdeksan kuukautta tai tätä pidempi, vähintään 14 päivää ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Rikoksen alle 21-vuotiaana tehneelle voidaan oheisseuraamuksena tuomita valvontaa, jos se on perustelua nuoren sosiaalisien selviytymisen edistämiseksi tai uusien rikosten estämiseksi.

Jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen, voidaan ehdollinen vankeus määrätä pantavaksi täytäntöön joko kokonaan tai osittain.

Nuorisorangaistus. Nuorisorangaistukseen voidaan tuomita 15–17-vuotiaana rikokseen syyllistynyt nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus liian ankaraksi rangaistukseksi. Tuomioistuin voi tuomita nuorisorangaistusta neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen. Nuorisorangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään että työhön perehtymisestä.

Yhdyskuntapalvelu. Yhdyskuntapalvelu on yhdyskuntaseuraamus, jonka sisältönä on Rikosseuraamuslaitoksen valvonnassa vapaa-aikana tehtävä palkaton työ taikka uusintarikollisuutta tai päihdeongelmia vähentävä toiminta tai avohoito. Yhdyskuntapalvelu on pituudeltaan 14 - 240 tuntia. Velvollisuuksien törkeän rikkomisen vuoksi tuomioistuin voi muuntaa yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevan osan valvontarangaistukseksi tai ehdottomaksi vankeudeksi.

Valvontarangaistus. Valvontarangaistus on vapaudessa täytäntöönpantava rangaistus, jonka suorittamista valvontaan teknisillä välineillä ja muulla tavoin. Sillä korvataan osa lyhyistä, ehdottomista vankeusrangaistuksista ja se voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden mittaisena. Edellytyksenä on muun muassa, että valvontarangaistus on perusteltu sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi ja että rikoksentekijän voidaan olettaa suoriutuvan valvontarangaistuksen sisältämistä velvollisuuksista (asunnossa pysyminen, toimintavelvoite).

Sakko on varallisuuteen kohdistuva rangaistus. Sakon kokonaismäärä perustuu kahteen tekijään: rikoksen moitittavuuteen ja sakotettavan maksukykyyn. Jos sakkoa ei saada perityksi, voidaan maksamatta olevan sakon sijasta rikoslaissa säädetyin edellytyksin määrätä muuntorangaistuksena vankeutta.

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus, joka säädetään rikesakkorikkomuksista annetulla lailla eräiden rikkomusten ainoaksi rangaistukseksi. Maksamatonta rikesakkoa ei voida muuntaa vankeudeksi.

Muualla verkossa

Lisää tietoa seuraamuksista Rikosseuraamuslaitoksen sivuilla:

Vankeus

Yhdyskuntaseuraamukset

Sakko