Sateenkaarisanasto

Ovatko sinulla hallussa sateenkaarisanat ja niihin liittyvä lainsäädäntö? Tutustu tiiviiseen sanastoon sukupuolen moninaisuuteen ja seksuaalisen suuntautumiseen liittyen. Sanasto löytyy suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi.

Rainbow Rights –hankkeessa kehitetään kuntien yhdenvertaisuussuunnittelua sekä edistetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta paikallistasolla. Tämä sanasto on koottu tueksi kuntien yhdenvertaisuussuunnittelun kartoitukseen, jonka Kuntaliitto toteuttaa syys-lokakuussa 2017.

 

Sanastoa

Yhdenvertaisuuslaki - Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Sen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslain mukaan (8 §) ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lisätietoa täältä.

Yhdenvertaisuussuunnitelma - Yhdenvertaisuussuunnitelma on lain 1.1.2017 mennessä edellyttämä viranomaisen, oppilaitoksen ja työnantajan tekemä arvio yhdenvertaisuuden nykytilanteesta ja suunnitelma niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään toiminnassa tai työnantajan roolissa.

Tasa-arvolaki - Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Viimeksi lakia uudistettiin uuden yhdenvertaisuuslain säätämisen yhteydessä vuoden 2015 alusta. Tällöin tasa-arvolakiin mm. sisällytettiin sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kiellot sekä velvoite tällaisen syrjinnän ennaltaehkäisyyn sekä ulotettiin tasa-arvosuunnitelmavelvoite peruskouluihin.

Tasa-arvosuunnitelma - Tasa-arvosuunnitelma on työkalu tasa-arvon edistämiseen organisaatiossa. Tasa-arvolaissa asetetaan tasa-arvosuunnitteluvelvoitteita työpaikoille, oppilaitoksille ja viranomaisille. Yhtä organisaatiota voi koskea useampi suunnitteluvelvoite. Tasa-arvosuunnitelman voi tehdä omana erillisenä suunnitelmanaan tai sen voi yhdistää yhdenvertaisuussuunnitelmaan.

Seksuaalivähemmistöt - Ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta kuin heterous, kuuluvat seksuaalivähemmistöihin, esimerkiksi homot, lesbot ja biseksuaalit, aseksuaalit ja panseksuaalit. Seksuaalisessa suuntautumisessa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa. Määrittelyn perustana on sekä oma että vetovoiman kohteen sukupuoli.

Sukupuolivähemmistöt - Sukupuolivähemmistöillä tarkoitetaan usein transihmisiä (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset tai transgenderit) ja intersukupuolisia. Heille sukupuolen moninaisuus voi olla biologista tai se voi liittyä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

Sukupuoli-identiteetti - Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen, eikä se välttämättä vastaa henkilölle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Syrjintä sukupuoli-identiteetin perusteella on kielletty tasa-arvolaissa.

Sukupuolen ilmaisu - Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Syrjintä sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty tasa-arvolaissa.

Transihminen - Transihminen on yleiskäsite, jolla usein kuvataan kaikkia, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu joskus tai aina eroaa odotuksista sille sukupuolelle, johon heidät syntymähetkellä määriteltiin. Transihmisiin luetaan kuuluvan transvestiitit, muunsukupuoliset/transgenderit ja transsukupuoliset.

Intersukupuolinen - Osa ihmisistä on intersukupuolisia. Heitä ei pystytä fyysisten ominaisuuksiensa, yleensä sukuelinten, perusteella tulkitsemaan kummankaan binäärisen sukupuolen edustajaksi. Myös intersukupuolisille henkilöille määritellään syntymän yhteydessä tutkimusten jälkeen juridiseksi sukupuoleksi mies tai nainen. Syntymässä tehty määrittely ei kuitenkaan välttämättä vastaa henkilön omaa kokemusta sukupuolestaan.

 

Kattavampia sanastoja:  

Setan sateenkaarisanasto

THL:n sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyvä sanasto (suomeksi)

 

Sátnelistu

Ovttaveardásašvuođaláhka – Ođđa ovttaveardásašvuođaláhka bođii fápmui jagi 2015 álggus. Lága ulbmilin lea ovddidit ovttaveardásašvuođa ja caggat olggušteami ja beavttálmahttit olgguštuvvon olbmo riektedorvvu. Ovttaveardásašvuođalága mielde (8 §) ovttage olbmo ii leat lohpi olgguštit agi, riikkavulošvuođa, giela, oskku, jáhku, oaivila, politihkalaš doaimma, ámmátsearvedoaimma, bearašgaskavuođaid, dearvvašvuođa, lámisvuođa, seksuála orientašuvnna vuođul dahje dan vuođul gos son lea eret, dahje man nu eará siva dihte. Lassedieđut dáppe.

Dásseárvoláhka – Dásseárvolága ulbmilin lea eastit dakkár olggušteami, mii laktása sohkabeallái dahje sohkabealleidentitehttii dahje dasa mo gii nu buktá iežas sohkabealis ovdan. Lága ulbmilin lea maid ovddidit nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu ja buoridit nissoniid sajádaga earenoamážit bargoeallimis. Lága ođastedje maŋimuš ovttaveardásašvuođalága ásaheami oktavuođas jagi 2015 álggus. Dalle dásseárvoláhkii ee. čálle gildosiid, maiguin gildet olggušteami sohkabealleidentitehta vuođul ja dan vuođul mo gii nu buktá sohkabealis ovdan. Dalle láhkii čálle maid geatnegasvuođa eastit ovddalgihtii olggušteami sohkabealleidentitehta vuođul ja dan vuođul mo gii nu buktá sohkabealis ovdan. Maiddái dásseárvoplána dahkama geatnegasvuođa viiddidedje ollit gitta vuođđoskuvllaide.

Ovttaveardásašvuođaplána – Láhka geatnegahttá virgeoapmahaččaid, oahppolágádusaid ja bargoaddiid dahkat ovttaveardásašvuođaplána, mas árvvoštallo ovttaveardásašvuođa dálá dilli ja ovdanbuktojit dat konkrehtalaš doaimmat, maiguin ovttaveardásašvuohta ovddiduvvo doaimmain dahje bargoaddi rollas. Plána galggai leat gárvvis maŋimustá 1.1.2017.

Seksuálavehádagat – Olbmot, geaid seksuála orientašuvdna lea mii nu eará go heterovuohta, gullet seksuálavehádahkii, ovdamearkka dihte homofiillat, lesbat ja biseksuálat, aseksuálat ja panseksuálat. Seksuála orientašuvnnas lea sáhka das, geat olbmo geasuhit seksuálalaččat ja/dahje emotionálalaččat. Meroštallama vuođđun lea sihke olbmo iežas sohkabealli ja dan olbmo sohkabealli, gii geasuha. 

Sohkabeallevehádagat – Sohkabeallevehádagain dárkkuhit dávjá transolbmuid (trassohkabealat olbmot, transvestihtat ja olbmot, geat eai dovdda iežaset nissonin eaige albmán dahje transgenderat) ja intersohkabealat olbmot. Sidjiide sohkabeliid máŋggaláganvuohta sáhttá leat biologalaš dahje dat sáhttá laktásit sohkabealleidentitehtii dahje dasa mo sii buktet sohkabealláset ovdan.

Sohkabealleidentitehta – Sohkabealleidentitehtain oaivvilduvvo dat mo olmmoš ieš vásiha iežas sohkabeali. Sohkabealleidentitehta lea juohkehaččat iežas lágan, iige dat vealttakeahttá vástit dan sohkabeali mii lea meroštallon dalle go olmmoš lea riegádan. Olggušteapmi sohkabealleidentitehta vuođul lea gildojuvvon dásseárvolágas.

Sohkabeali ovdanbuktin – Sohkabeali ovdabuktimiin oaivvilduvvo dat, mo olmmoš buktá ovdan iežas sohkabeali, mo gárvoda dahje láhtte. Ovdanbuktinvuohki sáhttá leat maid mii nu eará mii vástida gárvodeami dahje láhttema. Olggušteapmi sohkabeali ovdanbuktima vuođul lea gildojuvvon dásseárvolágas.

Transolmmoš – Transolmmoš lea dábálaš doaba, mainna govvidit buot daid olbmuid, geaid sohkabealleidentitehta dahje sohkabeali ovdabuktin lea muhtimin dahje álo earálágan go dat vuordámuš, mii gullá dan sohkabeallái masa sii riegádeamis meroštallojuvvojedje. Transolbmuide gullet transvestihtat, olbmot geat eai leat iežaset mielas nissonat eaige álbmát dahjege transgenderat ja transsohkabealat olbmot.

Intersohkabealat olmmoš – Oassi olbmuin leat intersohkabealat olbmot. Sin ii sáhte fysalaš iešvuođaid, dábálaččat vuolledábiid, vuođul meroštallat gullat goappáge bináralaš sohkabeali ovddasteaddjin. Maiddái intersohkabealat olbmuide meroštallo riegádeamis dutkamušaid maŋŋá juridihkalaš sohkabeallin almmái dahje nisu. Riegádeami oktavuođas dahkkon meroštallan ii goittotge vealttakeahttá vástit olbmo iežas vásáhusa iežas sohkabealis.

 

Loga lasi:
http://seta.fi/sateenkaarisanasto/

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sanasto