Suomen ja ruotsin kieli

Suomen viralliset kielet, eli kansalliskielet, ovat suomi ja ruotsi. Suomen kieli on maan eniten käytetty kieli. Ruotsia puhuvat suomalaiset asuvat pääasiassa rannikkoseudulla, mutta ruotsinkielisiä vähemmistöjä on myös sisämaan suurissa kaupungeissa. Suomessa on kuntia, joissa suomenkieliset ovat vähemmistössä ja kuntia, joissa ruotsinkieliset ovat vähemmistössä.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä ei tarkoita vain muodollista, vaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Kielellisiä oikeuksia koskevaa perusoikeussäännöstä täydentävät monet muut perustuslain säännökset. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle, esimerkkinä voidaan mainita oikeussuojan, sivistyksellisten oikeuksien, osallistumisoikeuksien sekä sosiaalisten oikeuksien toteutuminen.

Kielilaki ja virkamiesten kielitaitolaki takaavat kielellisten oikeuksien toteuttamisen

Kielilaissa säädetään tarkemmin perustuslaissa säädetyistä kielellisistä oikeuksista. Laki koskee suomen- ja ruotsinkieltä. Tavoitteena on, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Suomessa viranomaiset ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä. Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Vastaavasti kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi sekä tiedottaa molemmilla kielellä.

Kielilaki ei koske Ahvenanmaata, vaan sitä koskevat kielisäännökset sisältyvät Ahvenanmaan itsehallintolakiin. Ahvenanmaan itsehallintolaissa on säännökset maakunnan ruotsinkielisestä asemasta sekä yksilön oikeudesta käyttää suomea maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa. Lisäksi itsehallintolaki sisältää säännöksiä muun muassa valtion ja maakunnan viranomaisten välisestä kirjeenvaihtokielestä.

Kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen seurantaa sekä kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten oikeusministeriön yhteydessä toimii kieliasiain neuvottelukunta. Lisätietoa neuvottelukunnasta löytyy täältä: Kieliasiain neuvottelukunta

Tutustu lisää kieliasioihin esitteessä kiellisistä oikeuksista

Virkamiesten kielitaidosta säädetään kielitaitolaissa. Henkilöstön rekrytoinnissa on kiinnitettävä huomiota tehtävän edellyttämään tosiasialliseen kielitaitoon. Valtion virkamiehille voidaan asettaa kielitaitovaatimuksia vain lailla tai asetuksella. Kunnat ja kuntayhtymät päättävät itse henkilöstönsä kielitaitovaatimuksista. Opetushallitus vastaa kielitutkinnoista.

Jokainen viranomainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että kielilakia noudatetaan. Virheellisestä toiminnasta kannattaa ensin olla yhteydessä kyseiseen viranomaiseen. Ylimmät lainvalvojat ovat eduskunnan oikeusasiamies sekä valtioneuvoston oikeuskansleri. Jos on kokenut tai havainnut syrjintää kieleen liittyvän syyn perusteella, voi olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Kielellisen palvelun puutteista voi asiasta riippuen olla yhteydessä myös kunnalliseen sosiaaliasiamieheen, terveydenhuoltoyksikön potilasasiamieheen, aluehallintovirastoon tai ylempään virastoon, esimerkiksi ministeriöön.

Pohjoismainen kielisopimus

Pohjoismainen kielisopimus tuli voimaan 1.3.1987. Kielisopimuksen mukaan Pohjoismaan kansalaisen on tarvittaessa voitava käyttää omaa kieltään asioidessaan toisen Pohjoismaan viranomaisen tai julkisen laitoksen kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoito-, sosiaali-, työvoima-, vero-, poliisi- ja kouluviranomaiset sekä tuomioistuimet. Sopimus ei koske puhelinyhteydenottoja. Kyseisen viranomaisen tulee huolehtia tarvittavan tulkkaus- ja käännöspalvelun järjestämisestä mikäli mahdollista. Rikosasioissa on aina järjestettävä tarvittava tulkkaus.

Kansalliskieliverkosto

Kansalliskieliverkosto edistää yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa eri hallinnonalojen ja viranomaisten välillä sekä saattaa loppuun kansalliskielistrategian pitkän aikavälin toimenpiteet. Verkoston jäseninä ovat ministeriöiden kansalliskieliyhdyshenkilöt sekä asiantuntijat Finlands Svenska Folktingistä, Opetushallituksesta, Suomen Kuntaliitosta sekä Suomalaisuuden Liitosta. Kansalliskieliverkoston puheenjohtajana toimii johtaja Johanna Suurpää ja sihteerinä ylitarkastaja Vava Lunabba oikeusministeriöstä.

Yhteystiedot

Kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, puh 02951 50181, etunimi.sukunimi(at)om.fi

Ylitarkastaja Vava Lunabba, puh. 0295150 136, etunimi.sukunimi(at)om.fi

Kieliasiain neuvottelukunta

Kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (433/2004) mukaan kieliasiain neuvottelukunta on oikeusministeriön yhteydessä toimiva ja ministeriötä avustava, yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on kielellisten oikeuksien edistäminen. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan.