Toiminta ja tavoitteet

Toimintasuunnitelma 2017-2021

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimintasuunnitelmassa kuluvalle nelivuotiskaudelle KANEn strategisiksi tavoitteiksi on asetettu kansalaisyhteiskunnan autonomian ja elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä globaalien muutostekijöiden tunnistaminen. Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaympäristön muutoksia sekä neuvottelukunnan roolia, tehtäviä ja viestintää.

Kohti autonomista ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimintasuunnitelma 2017-2021

Vuosisuunnitelma 2017-2021

Koko nelivuotisen toimikauden kattavan toimintasuunnitelman rinnalle neuvottelukunta on laatinut toimikauden mittaan täydentyvän vuosisuunnitelman.

KANEn vuosisuunnitelma

Neuvottelukunnan tarkoitus ja tehtävät

Neuvottelukunnan toiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007). Neuvottelukunnan tarkoituksena on kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen. 

Valtioneuvoston asetus kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007)

Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään:

1 §
Neuvottelukunnan tarkoitus

Kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

2 §
Tehtävät

Neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) edistää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten kesken;

2) seurata kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön muutoksia sekä tähän liittyen Euroopan unionin ja kansainvälistä kehitystä;

3) tehdä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja kansalaisyhteiskuntapolitiikan kannalta tärkeiden osa-alueiden kehittämiseksi;

4) arvioida ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioita ja kansalaisten kuulemiskäytäntöjä;

5) seurata kansalaisjärjestöjä koskevien julkisen vallan päätösten johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta sekä tehdä aloitteita niiden kehittämiseksi;

6) tehdä aloitteita Suomen kansalliselle ja kansainväliselle kansalaisjärjestöjä koskevalle toimintalinjalle;

7) käynnistää selvitys-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, edistää tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä sekä tiedottaa hankkeiden ja tutkimusten tuloksista.

3 §
Kokoonpano

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 18 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen.

Neuvottelukunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajista.

Viranomaisista neuvottelukunnassa edustettuina ovat ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, opetusministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus sekä Verohallitus.

Kansalaisyhteiskunnasta neuvottelukunnassa on yksi edustaja keskeisistä liikuntajärjestöistä, lapsi- ja nuorisojärjestöistä, taide- ja kulttuurijärjestöistä, sosiaali- ja terveysjärjestöistä, ympäristö- ja asukasjärjestöistä, ihmisoikeus- ja maahanmuuttajajärjestöistä sekä lisäksi yksi kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen edustaja ja kaksi elinkeinoelämän edustajaa.

4 §
Toiminnan järjestäminen

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai jos tämä on estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä.

Asiat päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, jonka oikeusministeriö määrää.

Neuvottelukunta päättää muista toimintansa järjestämistä koskevista menettelytavoista. Neuvottelukunnalla voi olla jaostoja asioiden valmistelua varten.

Neuvottelukunnan jäsenille, sihteerille sekä asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja kustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö.

5 §
Voimaantulosäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Asetus Finlex-palvelussa.

 

Valtioneuvoston asetus kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta (1285/2011)

Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä,

muutetaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (269/2007) 3 § seuraavasti:

3 §
Kokoonpano

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen.

Neuvottelukunta koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, ministeriöiden ja kuntien edustajista.

Ministeriöistä neuvottelukunnassa edustettuina ovat ulkoasiainministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö.

Kansalaisyhteiskuntaa neuvottelukunnassa edustavat keskeiset liikunta- ja urheilujärjestöt, lapsi- ja nuorisojärjestöt, sivistys- ja kulttuurijärjestöt, sosiaali- ja terveysjärjestöt, ympäristö- ja asukasjärjestöt, ihmisoikeus- ja tasa-arvojärjestöt, vähemmistö- ja maahanmuuttajajärjestöt, sekä yrittäjäjärjestöt, joista kustakin on yksi edustaja.

Lisäksi neuvottelukunnassa on yksi vapaan kansalaistoiminnan edustaja, yksi kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen edustaja ja yksi Suomen Kuntaliiton edustaja.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Asetuksen muutos Finlex-palvelussa