Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Kelan VII Lakimiespäivän tilaisuudessa 15.3

Minulle annettu aihe on "oikeushallinnon ajankohtaiseet asiat". Käytettävissä oleva aika ja kohderyhmä pakottaa rajaamaan aihepiiriä varsin tiukasti sillä ajankohtaisia asioita on oikeusministeriössä vireillä lukemattomia. Ministeriön tehtäviinhän kuuluu lainvalmistelu niin rikosoikeuden, valtiosääntöoikeuden, yksityisoikeuden, hallinto-oikeuden ja prosessioikeuden alalla, kriminaalipolitiikka - sisältäen rikosseuraamusalan ja vapausrangaistusten täytäntöönpanon sekä syyttäjälaitoksen. Lisäksi miniteriölle kuuluu tuomioistuinlaitoksen, ulosottolaitoksen, oikeusapujärjestelmän sekä yleisen edunvalvonnan ylläpito- ja kehittämistehtävät. Hallinnonalla toimii noin 10000 virkamiestä.

Hallitusohjelma sisältää lukuisan joukon kirjauksia, joita oikeushallinnossa on ryhdytty toteuttamaan. Merkittävä kehittämisen reunaehto on kaikkien tiedossa oleva valtion taloudellinen tilanne. Joudumme etsimään keinoja taloudellisen tasapainon saavuttamiseksi toimintoja tehostamalla. Tilanne on sama kaikilla hallinnonaloilla. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehtiminen ja toimintaedellytysten turvaaminen taloudellisesti huonoina aikoina on erityisen tärkeää. Onhan ihmisten oikeusturvasta huolehtiminen on valtion perustehtävä. Euroopan ihmisoikeussopimus ja oma perustuslakimme asettavat vaatimuksia oikeusturvan tasolle. Erityisesti huonoina aikoina valtion perustehtävien hoitamisen tarve korostuu. Siksi oikeudenhoidon tulee olla korkealla tasolla ja oikeuslaitoksen tulee kyetä vastaamaan ihmisten oikeusturvaodotuksiin asianmukaisella tavalla.

Hallitusohjelmassa on todettu, että sosiaaliturvan muutoksenhakuprosesseissa vahvistetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osa-alueita. Asianosaisjulkisuutta parannetaan vakuutusoikeuden käsittelyssä. Vakuutusoikeuslain aikaisempi muutosehdotus raukesi eduskunnassa keväällä 2011. Tällä hallituskaudella on tarkoitus antaa uusi muutosehdotus.

Myös hallintolainkäytössä tapahtuvien oikeudenkäyntien viiveisiin ollaan luomassa kansallista hyvitysjärjestelmää. Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jossa ehdotetaan lakia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (362/2009) muutettavaksi niin, että sen soveltamisala Tuomioistuinta koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös valitusasioita käsittelevissä muutoksenhakulautakunnissa. Nykyisin oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettua lakia sovelletaan vain yleisissä tuomioistuimissa.

Oikeusturvaohjelmasta

Ständiga frågor i debatten om rättsväsendets läge är anhopningen av ärenden i domstolarna, de långa behandlingstiderna, rättegångars dyrhet och de knappa resurserna. Under de senaste åren har både lagstiftningen och strukturerna reformerats en hel del. Reformerna har syftat till att göra av med de överlånga behandlingstiderna och avhjälpa anhopningen av ärenden. Positiv utveckling har också skett inom de olika domstolssektorerna. Till exempel antalet mål som varit anhängiga i över ett år har minskat betydligt i hovrätterna. Samtidigt har också antalet ärenden som inkommit till hovrätterna minskat.

Det finns naturligtvis rum för förbättring och därför konstateras det i regeringsprogrammet att det ska utarbetas ett rättssäkerhetsprogram utifrån tidigare åtgärdsplaner i syfte att förkorta den totala längden på rättegångsprocesserna och förbättra kvaliteten på rättssäkerheten.

(Tuomioistuiminen jutturuuhkat, pitkät käsittelyajat, oikeudenkäyntien kalleus ja niukat resurssit ovat tavallaan kestoaiheita puhuttaessa oikeuslaitoksen tilasta. Viime vuosina on uudistettu paljon lainsäädäntöä sekä uudistettu rakenteita. Tavoitteena on ollut pääseminen eroon ylipitkistä käsittelyajoista ja jutturuuhkista. Myönteistä kehitystä onkin tapahtunut runsaasti eri tuomioistuinsektoreilla. Esimerkiksi hovioikeuksissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrä on saatu merkittävästi vähenemään. Samaan aikaan hovioikeuksiin saapuneidenkin asioiden määrä on ollut laskussa.

Parannettavaa tietysti löytyy ja sen vuoksi hallitusohjelmassa on todettu, että oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja oikeusturvan laadun parantamiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma aiempien toimenpidesuunnitelmien pohjalta.)

Oikeusministeriössä on valmisteltu virkatyönä ehdotus hallitusohjelman mukaiseen oikeusturvaohjelmaan sisällytettävistä asioista. Ohjelma kattaa sekä yleisen että hallintolainkäytön. Ehdotuksen hankkeet on pyritty kirjaamaan mahdollisimman konkreettiseen muotoon, samalla kun on avoimesti ideoitu myös uusia, aiempiin toimenpidesuunnitelmiin sisältymättömiä asioita. Ministeriössä ei ole otettu vielä lopullista kantaa siihen, tulevatko kaikki ehdotuksessa mainitut hankkeet sisältymää valmisteltavaan oikeusturvaohjelmaan.

Ministeriö on pyytänyt ohjelmaluonnoksesta lausuntoa useilta ministeriöiltä, ylimmiltä lainvalvojilta, yleisiltä ja hallintotuomioistuimilta, Suomen Asianajajaliitolta, Suomen Lakimiesliitolta sekä oikeustieteen tutkijoilta. Lausuntokierron päättyy ensi viikon lopulla.

Seuraavaksi otan esiin joitakin ohjelmaan sisältyviä hankkeita. Kaikkiaan niitä on 41. Hankkeet on ryhmitelty lainsäädäntöasioihin, rakenteellisiin ja organisaatiouudistuksiin, operatiivisiin toimenpiteisiin sekä määrärahoihin ja voimavaroihin.

Kunkin aihekokonaisuuden osalta on asetettu keskeiset tavoitteet ja sen jälkeen esitetään toimenpiteet sekä vastuutaho hankkeen toteuttamiselle.

Lainsäädännön kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovat seuraavat:
- Tuomioistuimiin ohjautuu ainoastaan näyttö- ja/tai oikeuskysymysten osalta riidanalaisia tuomioistuinasioita, taikka asioita, joissa niiden laadun vuoksi tarvitaan nimenomaan tuomoistuimen ratkaisu.
- Oikeudenkäyntien tarvetta hallintotuomioistuimissa vähennetään toimivalla hallinnon sisäisellä muutoksenhakujärjestelmällä sekä kehittämällä hallintomenettely ja hallinnon neuvontapalveluja.

Aineellisen oikeuden puolella kartoitetaan sekä oikeusministeriön että muilla hallinnonaloilla sellaisia aineellisen oikeuden säännöksiä, jotka aiheuttavat tuomioistuimiin runsaasti juttuja. Selvitetään, onko mahdollista muuttaa tai selkeyttää lainsäädäntöä siten, että juttujen määrä vähenisi mutta tosiasiallinen oikeuturva ei.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita ns. pikaluottoihin liittyvien lainsäädäntötoimien tarve.

Erityisesti prosessilainsäädännön osalta oikeusturvaohjelmaluonnoksessa todetaan, että kehitetään muutoksenhakujärjestelmää hallintoasioissa seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Hallintoviranomaisten roolia oikeusturvan antamisessa vahvistetaan laajentamalla oikaisumenettelyn käyttöalaa. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakuprosessissa olisi hyvä arvioida keinoja, joilla valitusten määrää voitaisiin vähentää. Oikaisuvaatimusmenettelyn kehittäminen on yksi mahdollisuus.

Lisäksi oikeusturvaohjelmassa on todettu, että:

- Vahvistetaan alueellisten hallintotuomioistuinten asemaa mahdollisimman tasavahvoina yleisinä ensi asteen muutoksenhakutuomioistuimina hajauttamalla eräitä asiaryhmiä kaikkiin hallinto-oikeuksiin. Jos tämä ei ole mahdollista joissain asiaryhmissä, vaihtoehtona on asioiden hajauttaminen useaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi muutoksenhaku hallintopäätöksestä voidaan ohjata suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos se on asian laadun vuoksi välttämätöntä.
- Kehitetään valituslupasääntelyä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
- Yhtenäistetään säännöksiä valituskielloista korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Rakenteelliset ja organisaatiouudistukset osiossa todetaan seuraavaa:

Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa:
- Tuomioistuintoiminnan painopistettä siirretään ensiasteen tuomioistuimiin.
- Hovi- ja hallinto-oikeusverkostoa tiivistetään

Toimenpiteenä on esitetty, että toteutetaan hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus. Hovioikeuksien määrää vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Ratkaisut tehdään siten, ettei rakenteiden jatkokehittämiselle aseteta esteitä. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta on valmistellut korkeimman oikeuden entisen presidentin Leif Sevonin johtama toimikunta, jonka mietintö valmistui noin vuosi sitten. Mietinnöstä on saatu lausunnot ja olen vieraillut kaikissa hovi- ja hallinto-oikeuksissa tutustumassa tilanteeseen ja kohta on aika tehdä linjauksia siitä, miten mennään tästä eteenpäin.

Vakuutusoikeudesta

Folkpensionsanstalten är en stor kund för försäkringsdomstolen. Anhopningen av ärenden i försäkringsdomstolen har under senaste åren underlättat en aning, då det årliga antalet ärenden som kommer in till domstolen har varierat mellan 7 200 och 7 500. Under de senaste några åren har det dock inkommit en aning fler ärenden än det har kunnat avgöras. Till följd av detta finns det en risk att behandlingstiderna förlängs. De strama ekonomiska ramarna återspeglas i försäkringsdomstolens verksamhet, på samma sätt som i hela domstolsväsendets verksamhet.

Positivt är dock det att upplösningen av anhopningen av ärenden vid besvärsnämnden för social trygghet inte har anmärkningsvärt ökat antalet besvär som kommit in till försäkringsdomstolen.

(Kansaneläkelaitos on vakuutusoikeudessa merkittävä asiakas. Vakuutusoikeuden jutturuuhka on viime vuosina hieman helpottunut kun saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina vaihdellut 7.200 ja 7.500 asian välillä. Parina viime vuonna asioita on kuitenkin saapunut hieman enemmän kuin mitä niitä on kyetty ratkaisemaan. Tämän seurauksena on vaarana, että käsittelyajat saattavat hieman pidentyä. Vakuutusoikeuteen niin kuin koko tuomioistuinlaitokseenkin on heijastunut tiukka taloudellinen kehys.

Positiivista on, että ruuhkien purkaminen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ei ole merkittävästi lisännyt vakuutusoikeuteen saapuneiden valitusten määrää.)

Vakuutusoikeudessa on pyritty kehittämään toimintaa ja tässä tarkoituksessa vakuutusoikeudessa on pari vuotta sitten onnistuneesti toteutettu niin sanottu logistiikkaprojekti, jonka seurauksena siellä on nyt Eurooppa-tasollakin palkittu asioiden käsittelyn seuranta- ja hälytysjärjestelmä. Siitä saadut kokemukset ovat olleet niin kannustavia, että vastaavanlainen järjestelmä on otettu käyttöön myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja Helsingin hallinto-oikeudessa. Järjestelmä on tarkoitus laajentaa myös kaikkiin hallinto-oikeuksiin.

Lopuksi

Hyvät kuulijat. Kuten edellä esitetystä lyhyestä katsauksesta ilmenee, vireillä on merkittäviä ja samalla haastavia hankkeita oikeuslaitoksen osalta. Voidaan sanoa, että elämme jatkuvassa muutoksessa. Muutoksen keskellä tai sen kohteena oleminen asettaa suuria vaatimuksia kaikille toimijoille. Niin ministeriössä, hallinnonalan virastoissa, tuomioistuimissa ja yleensä oikeuslaitoksessa työskenteleville. Tästä syystä johtamisen ja tiedottamisen sekä työmenetelmien kehittämisen rooli korostuu entisestään.