Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Saamen kielen ja maorin kielen elvyttäminen -seminaarissa 13.9.2011

Seminaarin aihe on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Olen iloinen, että jo näin virkakauteni oikeusministerinä ollessa alkuvaiheessa voin osallistua saamen kielen elvyttämistä koskevaan tilaisuuteen.

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sisältyy perustuslakimme perusoikeusluetteloon. Saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan mainitaan erityisesti. Lisäksi tähän liittyvät oikeudet turvataan useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Kielelliset oikeudet - jokaisen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään - kuuluvat siis demokratiamme peruspilareihin samalla tavalla kuin vaikkapa sananvapaus tai kokoontumisvapaus. Kielelliset oikeudet ovat yksilön oikeuksia, mutta niihin sisältyy myös kollektiivinen elementti eli oikeus harjoittaa oikeuksia yhdessä muiden kanssa.

Kaikki kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaame, ovat tällä hetkellä uhanalaisessa tilassa. Tosiasia on, että ilman tehokkaita toimenpiteitä saamen kieli - tai ainakin osa meillä puhutuista saamen kielistä - on vaarassa sammua.

Erityisen vaarallisessa tilanteessa ovat pienet inarin- ja koltansaamen kielet. Aivan erityistä huomiota tuleekin kiinnittää inarinsaamen ja koltansaamen säilymisen turvaamiseen. Näiden kielten osalta kiireelliset ja riittävän tehokkaat toimenpiteet ovat välttämättömiä.

Suomen saamelaisista suurin osa asuu nykyisin saamen kotiseutualueen ulkopuolella. Kielen elvyttämiseen tähtäävissä toimissa tulee pitää mielessä, että saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin koskee koko maata. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että kaikilla saamelaislapsilla on aito mahdollisuus oppia kieltänsä ja kulttuuriansa koko valtakunnan alueella.

Tarvitsemme saamen kielen elvyttämiseksi pysyvän toimintamallin. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi lasten kielipesistä ja muista kieleen liittyvistä hankkeista. Esimerkiksi inarinsaamen elvyttämisen menestystarinaa kerrotaan myös täällä tänään.

Käynnissä olevan saamen kielen elvyttämisohjelman toimenpiteillä tulee kuitenkin saavuttaa nykyistä pitkäjänteisempi ja kestävämpi suoja kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen osalta. Saamen kielen elvyttämisohjelman toimien toteuttamisesta sisältyy kirjaus hallitusohjelmaan, ja toimenpiteisiin tuleekin ryhtyä mahdollisimman pian ohjelman hyväksymisen jälkeen.

Harkittaessa sitä, mitkä toimenpiteet ovat tilanteen parantamiseksi kaikkein tehokkaimpia, on hyödyllistä tutustua muiden maiden esimerkkeihin, kuten tänään täällä teemme. Hyviä esimerkkejä on käytettävissä sekä pohjoismaista että kauempaa. Maorin kielen elvyttämisestä saaduilla opeilla on käytettävyyttä myös Suomessa.

Nordiskt samarbete är ytterst viktigt kring samefrågorna. Statsrådet har i början av året tillsatt en delegation med uppgift att förhandla om en nordisk samekonvention mellan Finland, Sverige och Norge. Syftet med konventionen är att förbättra samernas ställning som urfolk samt förstärka och befästa samernas rättigheter, bland annat de språkliga rättigheterna, oberoende av nationsgränserna. Förhandlingarna inleds i början av år 2011 och målet är att de slutförs inom fem år.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma mainitsee Saamen kielen elvyttämisohjelman lisäksi useita muita Saamelaisia koskevia asioita. Ohjelman mukaan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä kehitetään. Huomenna ja torstaina hallitus neuvottelee ensi vuoden talousarvio-esityksestä. Säästötavoitteet ovat kovat kaikilla hallinnonaloilla. Oikeusministeriössä tämä koskee sekä omia toimintamenomäärärahoja että avustuksia. Neuvotteluissa oikeusministeriön tavoitteena on, että säästötoimet eivät kohtuuttomasti kohdistuisi saamelaiskäräjiin, jossa voimavarat hoitaa lakisääteisiä tehtäviä jo nyt ovat kireällä.

Saamelaiskäräjiä koskevia ajankohtaisia kysymyksiä ovat käräjävaaleja koskevat säännökset joiden muutostarpeet tulee hallituskaudella arvioitaviksi. Äänestysjärjestelmää ja ehdokasasettelua on kritisoitu joten on syytä ottaa nykyiset menettelyt arviointiin. Saamelaiskäräjiä ei koske tilintarkastuslaki, mikä koetaan puutteeksi. Tilintarkastusta koskevia säännöksiä on siksi syytä tarkistaa. Lisäksi meidän on arvioitava tarpeita ottaa saamelaiskäräjälaki kokonaistarkasteluun.

Saamelaiskulttuuria koskeva myönteinen ja konkreettisin lähiaikojen tapahtuma on saamelaiskulttuurikeskuksen valmistuminen. Se on Inarissa valmistumassa suunnitelmien mukaan 31.10.2011 mennessä. Rakennukseen tulee uudet toimitilat saamelaiskäräjille sekä tiloja saamelaisalueen koulutuskeskukselle, saamelaisarkistolle sekä saamelaisyhdistyksille. Lisäksi kulttuurikeskukseen tulee auditorio-, monitoimi- ja kokoustiloja sekä ravintola. Tästä olen hyvin iloinen.

Eniten ristiriitoja herättävä kysymys josta julkisuudessa käydään vilkkainta keskustelua, on ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointi. Hallituksen ohjelmassa sanotaan selvästi, että tavoitteena on hallituskauden aikana ratifioida kyseinen sopimus. Tavoite on minulle hyvin tärkeä. Jotta tavoitteeseen päästään ja sopimus voidaan ratifioida, on kotimaista lainsäädäntöä edelleen kehitettävä. Viime hallituskaudella valmisteltiin saamelaisasioita koskevaa puitelakia,joka olisi sisältänyt säännökset saamelaisten asemasta päätöksenteossa sekä heikentämiskiellosta. Laki ei kuitenkaan edellisessä hallituksessa edennyt. Vaihtoehtoinen etenemistapa on saada säännökset aineellisessa lainsäädännössä vastaamaan ILO:n sopimuksen vaatimaa tasoa. Hyvinä esimerkkeinä siitä, että näin voidaan edetä, mainitsen kaivoslain ja vesilain. Tällä hetkellä ratkaisevassa asemassa on metsähallituslain uudistaminen.

Julkisella vallalla on perustuslaintasoinen velvollisuus turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien vahvistaminen onkin hallitusohjelmassa vahvasti esillä. Valtioneuvosto muun muassa laatii vuonna 2012 ensimmäinen kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman. Toimintaohjelmaan kootaan keskeiset toimenpiteet eri hallinnonaloilla ja oikeusministeriö toivoo yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa hankkeen valmistelussa. Oikeusministeriö koordinoi hanketta. Tarkoituksena on myös kampanjoida perusoikeuksien tunnetuksi tekemiseksi.

Oikeusministeriö on omalta osaltaan sitoutunut perustuslaissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen. Saamen kielen elvyttämiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien tahojen panosta. On ensiarvoisen tärkeää, että niin valtiolliset ja kunnalliset viranomaiset, saamelaiskäräjät, saamelaisyhdistykset kuin kaikki kielen puhujatkin yhdessä työskentelevät sen eteen, että kielen elvyttämiseksi löydetään pysyvä ja tehokas malli.

Toivotan siten onnistunutta ja tuloksellista seminaaria.