Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin puhe Oikeusvaltio, Suomi ja Euroopan unioni -selvityksen julkaisutilaisuudessa 11.5.2022

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 11.5.2022 15.52
Puhe

Arvoisat oikeusvaltion ystävät, bästa vänner av rättsstaten/åhörare

Haluan toivottaa teidän kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa –selvityksen julkistamistilaisuuteen. 

Meillä on käsissämme – tai osalla ehkä silmien edessä verkossa - uunituore, painosta juuri toimitettu selvitys oikeusvaltioperiaatteesta. Tutkimushankkeen päätavoitteena on ollut tutkimustiedon tarjoaminen oikeusvaltion tilasta ja kehityksestä EU-oikeuden näkökulmasta. On ensiarvoisen tärkeää saada nimenomaan suomalaista ja suomalaisesta näkökulmasta tuotettua tutkittua tietoa oikeusvaltioon liittyvistä kysymyksistä. Selvitys on toteutettu Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Ukrainan sota korostaa entisestään yhteisten arvojen merkitystä ja sitä, että yhteisistä arvoista pidetään huolta ja vahvistetaan jo ennen kriisitilanteita ja tietenkin kriisitilanteen aikana. Vahvat yhteiset arvot luovat kriisinkestävyyttä ja edesauttavat sääntömääräistä kansainvälistä yhteistyötä.  Meidän on tahoillamme ja eri foorumeilla tehtävä työtä sen eteen, että oikeusvaltioperiaatetta vahvistetaan ja varmistetaan sen kunnioittaminen.

Tänään keskitytään ennen kaikkea oikeusvaltioperiaatteeseen. On hyvä kuitenkin myös tässä yhteydessä korostaa sitä, että oikeusvaltioperiaate, perus- ja ihmisoikeudet ja demokratia kulkevat käsi kädessä. Nämä tukevat ja tarvitsevat toisiaan – ja työtä on tehtävä näiden kaikkien kolmen yhteiskunnan ydinarvojen eteen. Myös EU:ssa on edistettävä arvoja kokonaisvaltaisesti, jotta vahvistetaan EU:n yhtenäisyyttä, hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta ja jäsenvaltioiden välistä luottamusta. 

Nyt käsillämme oleva tuore selvitys ja tämä julkistamistilaisuus ovat hyvää jatkoa viime marraskuussa täällä samassa paikassa, Säätytalossa, pidetylle erinomaiselle seminaarille oikeusvaltioperiaatteesta ja sen toteutumisesta Suomessa. On tärkeää, että oikeusvaltiosta käydään keskustelua ja siitä tuotetaan lisää tietoa. Komissiota lainatakseni oikeusvaltion paras tae on vankka oikeusvaltiota tukeva poliittinen kulttuuri ja oikeuskulttuuri jokaisessa jäsenvaltiossa. Tämä selvitys on hieno lisä meidän kansalliseen keskusteluumme oikeusvaltiosta ja haluan myös osaltani edistää meillä kansallisesti käytävää oikeusvaltiokeskustelua. 

Bästa åhörare, 

Den aktuella utredningen och det här tillfället är en bra fortsättning på det utmärkta seminariet om rättsstatsprincipen och genomförandet av den i Finland som hölls här i Ständerhuset i november i fjol. Det är viktigt att rättsstaten diskuteras och att det produceras mer information om den. För att citera kommissionen är den bästa garantin för rättsstatsprincipen att varje medlemsstat har en stabil politisk kultur och rättskultur som stöder rättsstaten. Denna utredning är ett fint tillskott till vår nationella debatt om rättsstaten och jag vill också för egen del främja den nationella rättsstatsdebatten här hos oss.

Hyvät kuulijat, 

Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa on huolestuttavia kehityssuuntia EU:ssa. Tästä käytiin jo marraskuussakin keskustelua. Sen jälkeen komissio on aloittanut jälleen uuden rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan liittyen Puolan perustuslakituomioistuimen ratkaisuun, jossa kyseenalaistettiin EU:n yksi kulmakivistä, nimittäin EU-oikeuden ensisijaisuus.  Huhtikuun lopussa komissio otti käyttöön ensimmäistä kertaa niin sanotun ehdollisuusasetuksen. Kyse on menettelystä, jolla suojataan EU:n budjettia oikeusvaltiopuutteilta jäsenvaltioissa. Viime kädessä menettelyn puitteissa voidaan keskeyttää EU-tukien maksaminen jäsenvaltiolle. Menettely käynnistettiin Unkaria vastaan.

EU on oikeusyhteisö, jossa oikeusvaltion kunnioittaminen on ehdoton edellytys. Toiminta, joka perustuu jäsenvaltioiden ja niiden viranomaisten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen, ei voi toimia, jos oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa on puutteita. Nyt tehdyssä selvityksessä on analysoitu oikeusvaltioperiaatteen merkitystä EU:lle ja etenkin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueelle. 

On tärkeää, että yhteistä ymmärrystä oikeusvaltiosta myös jo käsitteenä lisätään. Mitä oikeusvaltiolla tarkoitetaan? Minkälaisia velvoitteita EU-oikeus asettaa jäsenvaltioille? EU:n perussopimukset eivät sisällä määritelmää oikeusvaltiolle. Oikeusvaltion käsitettä on käsitelty erinäisissä komission tiedonannoissa, EU:n sekundaarilainsäädännössä ja etenkin viimeaikaisessa EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Oikeusvaltiollisuus linkittyy myös hyvin vahvasti oikeuskulttuuriin ja oikeuden syvätasoihin. Oikeusvaltion käsitettä koskevat keskustelut eivät tietenkään rajaudu vain EU:hun vaan niin meillä kuin EU-tasolla, EU:n tuomioistun ja Euroopan komissio hyödyntävät EU:n ulkopuolisia lähteitä, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja Euroopan neuvoston alaisen Venetsian komission laatimaa oikeusvaltion tarkistuslistaa. Tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena on ollut sen selvittäminen, miten oikeusvaltio ymmärretään EU-oikeudessa. 

Euroopan unionissa on kehitetty erilaisia välineitä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Suomi on aktiivisesti tukenut ja toiminut aloitteellisesti EU:n oikeusvaltiovälineiden kehittämisessä. Tähän työkalupakkiin kuuluu välineitä ongelmien ennaltaehkäisyyn, ongelmiin puuttumiseen ja myös tietoisuuden kasvattamiseen. On hyödyllistä, että näitä eri välineitä ja niiden toimivuutta arvioidaan tämän tyyppisissä selvityksissä ja saadaan näkökulmia niiden tehokkuudesta ja hyödyllisyydestä.  

Hyvät kuulijat,

Kiinnostava kysymys on, miten EU-oikeuden oikeusvaltiokeskustelu tulee ymmärtää Suomessa. Miten tämä heijastuu Suomeen? Marraskuun seminaarissa kuulimme ja keskustelimme Suomea koskevista havainnoista EU:n oikeusvaltioraportissa. Suomen oikeusvaltiotilanne on arvioitu varsin hyväksi, mutta jo tuolloin marraskuussa tuotiin esiin hyviä huomioita meidän järjestelmästämme, kuten tuomareiden lukumäärän ja eläkeiän säätämisestä tavallisen lain sijasta perustuslain tasolla. Tänään kuulemme varmastikin lisää arvioita Suomen oikeusvaltiotilanteesta. 

Kuten jo mainitsin, oikeusvaltio käsitteenä linkittyy oikeuskulttuuriin ja oikeusvaltiokulttuuriin. Tähän puolestaan linkittyy keskeisesti luottamus – kansalaisten ja yritysten luottamus oikeuksiensa toteutumiseen. Luottamus demokraattisiin instituutioihin. 

Tutkimuksessa nostetaan esille myös eräitä ehdotuksia perustuslakiin tehtäville päivityksille. Arvioin, että seuraavalla hallituskaudella tulee ajankohtaiseksi harkita myös perustuslakitasolla tehtävien muutosten tarvetta. Meillä tulee olla riittävä valmius suomalaisen oikeusvaltion kehittämiseen – mikäli tarpeen niin myös perustuslain tasolla. 

Rättsstaten som begrepp har, som nämnt, samband med rättskulturen och rättsstatskulturen. Förtroende är starkt förknippat med detta – medborgarnas och företagens förtroende för att deras rättigheter tillgodoses. Förtroendet för demokratiska institutioner. 

I utredningen lyfter man också fram vissa förslag till uppdatering av grundlagen. Jag bedömer att det under nästa regeringsperiod blir aktuellt att överväga behovet av ändringar även på grundlagsnivå. Vi måste ha tillräcklig beredskap för att utveckla den finländska rättsstaten –  vid behov också på grundlagsnivå.

Oikeusministeriössä käynnissä oikeudenhoidon selonteko. Tässä tarkastelussa yhdistyvät oikeusvaltioajattelu ja luottamus. Oikeusvaltiossa keskeistä on, että kansalaiset ja yritykset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntöön, että oikeusprosesseihin. Selonteko tuottaa kokonaistarkastelun tilanteesta ja esittää tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Selonteon valmisteluryhmien määräaika päättyy lokakuun 2022 lopussa. Tuotettavan kokonaiskuvan pohjalta päätöksentekijöille muodostuu ajantasainen ja kokonaisvaltainen tieto oikeudenhoidon tilannekuvasta, toimintaedellytyksistä ja kehityssuunnista. 

Hyvät kuulijat, bästa åhörare,

Kansallisen ja EU-tason lisäksi on huomioitava laajempi globaalitaso. Oikeusvaltioperiaatetta edistetään monella tavalla kansainvälisillä foorumeilla. Meillä on myös kansallisesti perustettu oikeusvaltiokeskus, jonka tehtävänä on edistää oikeusvaltiota kehittyvissä maissa. Myös EU:n ulkosuhdetoiminnassa oikeusvaltioperiaatteen edistäminen tulee olla keskeisenä tavoitteena. 

Onnittelut ja kiitokset vielä puolestani tutkimushankkeen toteuttajille Juha Raitiolle, Pekka Pohjankoskelle ja Allan Rosakselle. On ilo nähdä, että meillä on täällä jälleen oikeusvaltion tukemisesta ja vahvistamisesta kiinnostunut suuri joukko ihmisiä niin läsnä kuin etänä. Toivotan kaikille paikallaolijoille ja striimin välityksellä tilaisuutta seuraaville oikein antoisaa seminaaria. 

Sivun alkuun