Hyppää sisältöön
Media

Oikeusministeri Antti Häkkäsen puhe Tunnen perusoikeuteni -kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa Pikkuparlamentissa 9.2.2018

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 9.2.2018 14.34
Puhe

Hyvät kuulijat!

Ensinnäkin kiitos kutsusta tähän Tunnen perusoikeuteni -kilpailun juhlatilaisuuteen. On ollut ilo tutustua myös kilpailuraadin jäsenenä uudenlaisiin ajatuksiin perusoikeuksista ja perustuslain kehittämisestä. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät jo varhain tutustumaan tällaisen kilpailun avulla perusoikeusjärjestelmäämme ja saavat äänensä kuuluville tästä tärkeästä teemasta.

Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa säädettyjä oikeuksia, jotka kuuluvat meille jokaiselle. Niissä on kyse sellaisista arkielämämme keskeisistä seikoista kuin oikeudesta elämään, liikkumisvapauteen, sananvapauteen ja maksuttomaan perusopetukseen. Perusoikeuksien ohella perustuslaki sisältää muutkin valtiolliset perusratkaisut, kuten säännökset eduskunnan ja muiden ylimpien valtioelinten tehtävistä.

Perustuslain keskeistä asemaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksessämme kuvaa osaltaan se, että perustuslain säätäminen ja muuttaminen on mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslain muuttaminen vaatii eduskunnassa 2/3-enemmistön ja kahden eri eduskunnan hyväksynnän – välissä käydään eduskuntavaalit. Perustuslain muutos voidaan toteuttaa myös yhden eduskunnan toimin kiireellisenä, mutta tämä edellyttää korkean, 5/6-määräenemmistön saavuttamista.

Suomen nykyinen perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta vuonna 2000, siis lähes 18 vuotta sitten. Tätä ennen meillä oli monista muista maista poiketen neljä erillistä perustuslakia. Vaikka siirtyminen uuteen perustuslakiin oli merkittävä uudistus, suomalaisen valtio- ja oikeusjärjestyksen perusratkaisuihin ei tehty olennaisia muutoksia. Esimerkiksi vuonna 1995 kattavasti uudistetut perusoikeussäännökset otettiin uuteen perustuslakiin lähes sellaisinaan.

Perustuslakiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli sen varmistaminen, ettei perustuslakia olisi tarvetta muuttaa kovinkaan usein. Voimassaoloaikanaan perustuslakia on tarkistettu kolmesti. Kaksi ensimmäistä muutosta kohdistuivat muutamaan perustuslain yksityiskohtaan. Sen sijaan viimeisimmässä, vuonna 2012 voimaan tulleessa muutoksessa tarkistuksia tehtiin yhteensä 16 pykälään. Kyse oli ennen kaikkea ylimpien valtioelinten toimivaltasuhteiden kehittämisestä ja Euroopan unionin kehityksen huomioon ottamisesta. Perusoikeudet eivät sen sijaan olleet muutoksen ytimessä.

Hyvät kuulijat,

perustuslaki on kaikkiaan tärkeä ja erityinen dokumentti, jonka sisällön, kuten perusoikeussäännösten, muuttamiseen ei tule ryhtyä helposti, esimerkiksi päivänpoliittisista syistä. Meillä on käsillä nyt poikkeuksellinen tilanne, kun eduskunta on saanut käsiteltäväkseen esityksen perustuslain muuttamisesta. Huolellisen ja perusteellisen harkinnan jälkeen esitin hallitukselle perustuslain muuttamista, jonka tarkoituksena on mahdollistaa tiedusteluviranomaisille nykyistä ajantasaisemmat toimivaltuudet uudenlaisiin turvallisuusuhkiin vastaamiseen. Korostan, että tämä muutosehdotus on poikkeuksellinen ja tehty pitkän harkinnan tuloksena.

Perustuslain muuttamiseen tulee suhtautua pidättyvästi, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että perustuslaki antaa oikean kuvan paitsi valtiollisesta vallankäytöstä, myös meidän jokaisen oikeudellisen asemamme perusteista. Tähän on syytä pyrkiä myös lasten ja nuorten ajatuksia kuunnellen.

Sivun alkuun