Oikeusministeri Tuija Brax Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämistä suunnitelleen toimikunnan mietinnön luovutustilaisuudessa 30.3.2011

Oikeuslaitoksen toiminnan turvaamiseksi tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä, jotta voimme varmistaa sen, että ihmisten asiat saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa ja että lainkäyttö on laadukasta.

Tuomioistuinten ja muun muassa syyttäjän resurssien riittävyys on yksi keskeinen kysymys, josta täytyy kantaa huolta. Tilanne on tällä hetkellä suurten yhteisten ponnistusten jälkeen kohtuullinen, meillä on ennätysmäärä syyttäjiä ja tuomareidenkin lukumäärä on suurempi kuin vaalikauden alussa. Resurssit ovat edelleen sillä tavalla niukat, että ne eivät kestä leikkaamista ilman että oikeusturvan laatu ja saatavuus ovat vaarassa kärsiä.

Oikeuslaitosta ja sen menettelytapoja on jatkuvasti kehitettävä. Tässä tarkoituksessa hovioikeuksissa on vuoden 2011 alusta lukien otettu käyttöön niin sanottu jatkokäsittelylupajärjestelmä. Uudistuksen vaikutuksia on vielä ennenaikaista arvioida.

Myös käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen taustalla oli tämä sama ajatus. Käräjäoikeusuudistuksella luotiin aiempaa vahvempia käräjäoikeuksia, joissa on enemmän tuomareita ja mahdollisuus syventää erityisosaamista tietyillä oikeudenaloilla. Lainkäytön painopisteen tulisi olla ensimmäisessä oikeusasteessa. Käräjäoikeuden ratkaisukokoonpanoja on kehitetty ottamalla käyttöön muun muassa kolmen tuomarin kokoonpano rikosasioissa. Muun muassa näiden toimenpiteiden on toivottu lisäävään tuomioistuinten ratkaisujen laatua ja sitä kautta myös vähentävän muutoksenhakujen määrää ylempiin oikeusasteisiin.

Lainkäytön painopisteen siirtäminen ensimmäiseen asteeseen on ollut tavoitteena myös läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa. Ruotsissa otettiin käyttöön vuoden 2008 alusta ns. EMR (En Modernare Rättegång). Uudistus koski ensisijaisesti suullisen näytön vastaanottamista. Käräjäoikeudessa suullinen todistelu nauhoitetaan videolle. Hovioikeudessa käräjäoikeudessa vastaanotettu ja tallennettu suullinen todistelu otetaan vastaan videota katsomalla. Todistajia ja todistelutarkoituksessa kuultuja asianosaisia ei kuulla uudestaan hovioikeudessa muuta kuin silloin, kun tallentaminen on jostain syystä epäonnistunut tai jos on tarpeen esittää heille lisäkysymyksiä. Hovioikeuden istunnossa ei näin ollen useinkaan ole paikalla muita kuin asianosaiset ja heidän avustajansa. Uudistuksen yhteydessä laajennettiin myös jo aiemmin hovioikeuksissa sovellettua valituslupajärjestelmää koskemaan kaikkia riita- ja hakemusasioita.

Onko Suomessa tarpeen kehittää oikeudenkäyntimenettelyä Ruotsin mallin mukaiseksi? Ei ehkä suoraan kopioiden, mutta on varmasti syytä tarkkaan seurata Ruotsin kokemuksia ja uudistuksen vaikutuksia niin hovioikeuksien toimintaan, käsittelyaikoihin kuin oikeusturvan laatuunkin. Niukkojen taloudellisten kehysten aikana on etsittävä keinoja, joilla oikeusturvaa voidaan tehostaa resursseja merkittävästi kasvattamatta.

Hallinto-oikeuspuolella hallintolainkäytön tasotyöryhmä on selvittänyt alueellisten hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden tehtäviä sekä hallinto-oikeuksien välistä tehtävien jakoa. Hallintotuomioistuimien ratkaisukokoonpanoja on uudistettu lisäämällä erilaisia kokoonpanovaihtoehtoja, jotta asiat voitaisiin ratkaista oikeusvarmasti asian laadun tai laajuuden kannalta tarkoituksenmukaisessa kokoonpanossa.

Nykyinen hovioikeusorganisaatio on peräisin 1970-luvun lopulta. Siis runsaan 40 vuoden takaa. Nykyiset alueelliset hallintotuomioistuimet on muodostettu aiemmista lääninoikeuksista. Lääninoikeuksien asemaa kehitettiin vähitellen entistä itsenäisemmäksi kunnes vuonna 1989 lääninoikeudet irrotettiin hallinnollisesti lääninhallituksista ja muodostettiin itsenäisiksi tuomioistuimiksi. Alueellisten hallintotuomioistuinten asemaa ensimmäisenä oikeusasteena vahvisti osaltaan vuonna 1999 toteutettu hallinto-oikeusuudistus. Silloin yhdestätoista lääninoikeudesta muodostettiin nykyiset kahdeksan alueellista hallinto-oikeutta.

Vuosikymmenien saatossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia näihin tuomioistuimiin saapuneiden asioiden määrissä ja myös laadussa.

Pidän varsin luonnollisena, että käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jatkumona selvitetään hovi- ja hallinto-oikeuksien määrää ja sijaintipaikkoja.

Organisaatio ei tietenkään ole itsetarkoitus. Keskeistä on muutoksenhakutuomioistuinten kehittäminen siten, että lainkäyttö on korkealaatuista. Näin totesi jo presidentti Sevón puheenvuorossaan.

Olen tyytyväinen siitä, että toimikunta ehdottaa useammanlaisia toimenpiteitä hovi- ja hallinto-oikeuksien toiminnan kehittämiseksi. Nämä ehdotukset yhdessä toisen työryhmän laatimien oikeudenkäyntien viivästymisproblematiikkaan pureutuvien ehdotusten kanssa ovat hyvänä pohjana menettelyjen jatkokehittämiselle.

Toimikunnan työlle oli varattu suhteellisen lyhyt aika toimeksiannon laajuus, merkitys ja moniportaisuus huomioiden. Mielestäni toimikunta on työssään onnistunut hyvin. Mietintö luo hyvät edellytykset jatkovalmistelulle. Päätösten tekeminen jää uudelle vaalien jälkeen toimintansa aloittavalle hallitukselle.

Esitys lähtee seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle. Toivon että lausuntokierros olisi mahdollisimman tuloksellinen eikä työryhmän esittämää vain lonkalta tyrmättäisi, vaan esitettäisiin perusteltuja vaihtoehtoja ratkaista ongelmia toisin, jos niin katsotaan.

Kiitän toimikunnan puheenjohtajaa, sihteereitä, jäseniä ja asiantuntijoita tästä mietinnöstä, jota pidän tulevaisuutta ajatellen merkittävänä pohjaehdotuksena hovi- ja hallinto-oikeusorganisaation jatkokehitykselle.