Tilastokeskus selvitti oikeusministeriön tilauksesta naisiin kohdistuvien väkivaltatapausten etenemistä poliisilta tuomioistuimeen vuosina 2009–2022. Vastaavaa laajaa tilastoselvitystä ei ole Suomessa aiemmin tehty.

EU-komissio antoi maaliskuussa 2022 ehdotuksen direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta. EU:n neuvoston yleisnäkemys direktiiviehdotuksesta saavutettiin kesäkuun 2023 oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa. Neuvottelut direktiivin sisällöstä ovat EU:ssa edelleen kesken eikä Suomi ole siten muodostanut vielä kantaansa lopulliseen kokonaisuuteen. Suomi ei kuitenkaan vastusta suostumuksen puutteeseen perustuvan raiskaussäännöksen sisällyttämistä direktiiviin, kuten julkisuudessa on esitetty.

Psyykkinen väkivalta tulee pahoinpitelynä rangaistavaksi harvoin, kertoo oikeusministeriön tilaama selvitys. Vainoamisen tunnusmerkistö kattaa hyvin tapaukset, joissa tekijä ja uhri eivät asu yhdessä. Mikään rikostunnusmerkistö ei kata sellaisenaan pakottavaa kontrollia, joka voi ilmetä uhrin toimintavapauden moninaisena rajoittamisena. Selvityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin lisätään uusi tunnusmerkistö: pakottava kontrolli.

Useimmat naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimenpiteet on jo toteutettu ja loputkin hankkeet valmistuvat tämän vuoden aikana. Ohjelman puitteissa on koulutettu suuri määrä viranomaisia ja ammattilaisia sekä lisätty tietoisuutta esimerkiksi kunniaan liittyvästä väkivallasta ja digitaalisesta väkivallasta.

Oikeusministeriön viestintäkampanja elokuussa 2021 rohkaisi sivustakatsojia puuttumaan nuoriin naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään. Kampanja palkittiin äskettäin parhaana julkisen sektorin työnä arvostetussa IPRA Golden World Awards -kilpailussa.