FI SV

Työryhmä ehdottaa äitiyslain säätämistä

Oikeusministeriö 13.11.2014 11.14
Tiedote -

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa äitiyslain säätämistä. Laissa olisi säännökset äitiyden vahvistamisesta silloin, kun naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla.

Työryhmän ehdotuksen mukaan hedelmöityshoitolakia muutettaisiin siten, että jatkossa naisparien on mahdollista saada hedelmöityshoitoja yhdessä. Nainen, joka yhdessä lapsen synnyttäneen naisen kanssa antoi suostumuksensa hedelmöityshoitoon, voitaisiin vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäneen äidin ohella.

Ehdotuksella pyritään turvaamaan lapsen etua ja sitä, että hänelle voitaisiin vahvistaa kaksi oikeudellista ja elatusvelvollista vanhempaa mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa sekä vahvistaa naisparin vanhemmuutta ja yhdenvertaisuutta suhteessa eri sukupuolta oleviin vanhempiin.

- Olen erittäin iloinen siitä, että tämä tärkeä mietintö saatiin valmiiksi, vaikka annettu aikataulu oli poikkeuksellisen tiukka. Lähetän työryhmän ehdotuksen nyt lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy esityksen vielä tällä vaalikaudella, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ottaessaan vastaan työryhmän ehdotuksen.

Äitiyden vahvistaminen korvaisi perheen sisäisen adoption

Äitiyden vahvistaminen tapahtuisi samaan tapaan kuin isyyden vahvistaminen. Maistraatti voisi vahvistaa äitiyden sen jälkeen, kun lapsen synnyttäneen naisen kumppani on tunnustanut äitiyden neuvolassa tai lastenvalvojan luona. Työryhmän arvion mukaan maistraatin tehtäväksi tulisi vuosittain noin sata äitiyden vahvistamista.

Työryhmän ehdottama uudistus koskisi sekä parisuhteensa rekisteröineitä että avopareja. Merkitystä ei olisi sillä, onko hedelmöityshoito annettu Suomessa vai ulkomailla.

Nykyisin vain parisuhteensa rekisteröinyt pari voi jakaa vanhemmuuden perheen sisäisellä adoptiolla, jossa toinen parisuhteen osapuolista adoptoi toisen osapuolen lapsen. Uusi äitiyden vahvistamismenettely korvaisi naisparin hedelmöityshoitotilanteessa perheen sisäisen adoption, joka on huomattavasti raskaampi menettely.

Naisparin toisen osapuolen äitiyttä ei kuitenkaan voitaisi vahvistaa, jos lapselle olisi mahdollista vahvistaa isä. Sukusolujen luovuttajaa ei voitaisi vahvistaa naisparille hedelmöityshoidon tuloksena syntyvän lapsen isäksi. Käytäntö olisi siis sama kuin annettaessa hedelmöityshoitoa eri sukupuolta olevalle parille.

Työryhmä ei ehdota naisparin rekisteröidyssä parisuhteessa otettavaksi käyttöön ns. vanhemmuusolettamaa, eli sitä, että lapsen synnyttäneen naisen kumppani olisi automaattisesti toinen vanhempi. Vanhemmuuden vahvistaminen edellyttäisi, että synnyttävän naisen kumppani tunnustaa lapsen.

Työryhmän mietintöön liittyy Sateenkaariperheet ry:n eriävä mielipide.

Selvennystä myös ulkomaisiin sijaissynnytysjärjestelyihin

Nykyisin on epäselvää, kuinka äitiyttä tulisi arvioida silloin, kun on kyse ulkomailla toteutetusta sijaissynnytysjärjestelystä. Suomessa sijaissynnytys on kielletty, mutta eräissä muissa valtioissa on mahdollista vahvistaa nainen äidiksi lapsen synnyttäneen sijasta.

Tilanteen selventämiseksi työryhmä ehdottaa, että toisessa valtiossa tehtyyn sijaissynnytysjärjestelyyn perustuva ulkomainen päätös äitiyden vahvistamisesta voitaisiin tunnustaa Suomessa, jos äidiksi vahvistettu nainen on asunut keskeytyksettä vähintään vuoden kyseisessä valtiossa ennen lapsen syntymää. Tarkoituksena on estää sijaissynnytysjärjestelyjä koskevan sääntelyn kiertäminen.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, puh. 02951 50314,
sähköposti: [email protected]

Anna-Maja Henriksson