Oikeusministeriössä aloitetaan rikosuhrimaksun käyttöönoton valmistelu

Rikoksen uhrien tukipalveluiden kestävän rahoitusmallin selvittäminen riittävien ja alueellisesti kattavien palvelujen varmistamiseksi on kirjattu sekä hallitusohjelmaan että Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Tavoitteeksi on asetettu sellainen rahoitusmalli, jossa rikoksentekijä osallistuu rikoksen uhrin tukipalvelujen rahoittamiseen.

Uhripoliittinen toimikunta ehdottaa väliraportissaan, että rikosuhrimaksu perittäisiin kaikilta rikoslakirikoksista oikeudessa tuomituilta henkilöiltä, jotka on tuomittu sellaisesta rikoksesta, jossa vankeusrangaistus on mahdollinen. Tällaisia henkilöitä on vuosittain noin 55 000. Lisäksi rikosuhrimaksu perittäisiin niiltä henkilöiltä, joille syyttäjä määrää rangaistusmääräysmenettelyssä sakkorangaistuksen sellaisesta rikoslakirikoksesta, jossa vankeusrangaistus on mahdollinen. Poliisi antoi vuonna 2012 runsaat 100 000 rangaistusvaatimusta tällaisista rikoksista.

Toimikunta arvioi, että rikosuhrimaksu voisi olla suuruudeltaan noin 50 euroa. Maksun suuruutta arvioidaan erikseen jatkovalmistelun yhteydessä.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.12.2013, että valmistelua rikosuhrimaksun käyttöönottamiseksi jatketaan. Ministeriryhmä päätti toimikunnan esityksen mukaisesti, että uhrimaksun tuotto kanavoidaan palveluja tuottavien järjestöjen käyttöön valtion talousarvioon otettavan valtionapumomentin kautta. Rikosuhrimaksuun liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä malli, jossa rikoksentekijä osallistuu uhrien tukipalvelujen rahoittamiseen. Molemmissa maissa rahat kanavoidaan rikosuhrirahaston kautta.

Lisätietoja:
Uhripoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Arto Kujala, puh. 02951 50408
sähköposti: [email protected]