FI SV

Konkurssivelallisen vaitiolo-oikeus esitetään lisättäväksi lakiin

Oikeusministeriö 17.9.2012 9.10
Tiedote -

Konkurssivelallisen oikeus vaieta pesänselvityksessä sellaisista seikoista, jotka liittyvät häntä vastaan vireillä olevaan rikostutkintaan, ehdotetaan lisättäväksi lakiin. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle.

Rikoksesta epäillyn oikeus vaieta ja olla todistamatta itseään vastaan liittyy niin sanotun itsekriminointisuojan periaatteeseen, jonka katsotaan sisältyvän oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Suojan ulottuvuus muissa kuin rikosasiaa koskevissa menettelyissä on tällä hetkellä epäselvä. Oikeustilan selkeyttämiseksi itsekriminointisuojasta konkurssimenettelyssä säädettäisiin konkurssilaissa.

Oikeus vaieta konkurssimenettelyssä koskisi vain tilanteita, joissa velallista epäillään rikoksesta. Jos velallisen epäillään esimerkiksi siirtäneen varojaan ulkomaille velkojien ulottumattomiin ja siten syyllistyneen velallisen epärehellisyyteen, hänen ei tarvitsisi antaa pesänhoitajalle kyseiseen tekoon liittyviä tietoja. Velallisen olisi ilmoitettava viimeistään vahvistaessaan pesäluettelon oikeaksi, että hän jättää antamatta tietoja niihin liittyvän rikosepäilyn vuoksi.

Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan

Osana harmaan talouden vastaista ohjelmaa esityksessä ehdotetaan, että pesänhoitajan tulisi tarvittaessa tehdä pesänselvityksessä ilmenneistä rikosepäilyistä ilmoitus poliisille. Tutkintapyynnön tekemisestä aiheutuvan lisätyön korvaamiseksi pesänhoitajalle voitaisiin pesän varattomuuteen raukeavissa konkursseissa maksaa valtion varoista enintään 600 euron palkkio. Konkurssiasiain neuvottelukunta laatii jatkossa suosituksen siitä, missä tapauksissa tutkintapyynnön tekeminen on tarpeen ja mitä tietoja sen tulee sisältää.

Nykyisin pesänhoitajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta tehdä konkurssissa ilmenneistä epäselvyyksistä ilmoitusta poliisille. Pesän varattomuuteen raukeavissa konkursseissa ei rikosilmoituksia pesänhoitajien toimesta juuri tehdä. Tehtävä jää syyttäjälle, jolle kaikki velallisselvitykset toimitetaan.

Varattomiin konkurssipesiin voi liittyä talousrikollisuutta, jonka havaitsemiseen pesänhoitajalla on parhaat edellytykset. Hänellä on näin myös syyttäjää paremmat edellytykset tehdä havaitsemistaan rikosepäilyistä ilmoitus poliisille. Ilmoitustehtävän siirtäminen syyttäjältä pesänhoitajalle tehostaisi ja nopeuttaisi konkurssiin liittyvien talousrikosten selvittämistä erityisesti silloin, jos konkurssipesä on varaton eikä sieltä voida kattaa pesänhoitajalle aiheutuvia kuluja.

Samalla velallisselvityksen automaattisesta toimittamisesta syyttäjälle luovuttaisiin. Tämä vähentäisi byrokratiaa ja selkeyttäisi järjestelmän rakennetta.

Lisäksi esitetään korotettavaksi pesänhoitajalle valtion varoista maksettavaa korvausta pesäluettelon ja velallisselvityksen tekemisestä, jos konkurssipesä on varaton. Korvauksen enimmäismäärä nousisi tuhanteen euroon, kun se nykyisin on 500 euroa.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, puh. 02951 50276
sähköposti: [email protected]