Ehdotus eräiden vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisoinnista valmistui

Oikeusministeriö 29.3.2012 6.30
Tiedote -

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että rikoslakiin lisättäisiin säännökset eräiden törkeimpien rikosten valmistelun rangaistavuudesta. Rangaistaviksi teoiksi säädettäisiin henkirikoksen, törkeän pahoinpitelyn, panttivangin ottamisen ja törkeän ryöstön valmistelu. Valmisteluna rangaistavaa olisi myös näiden rikosten tekemisestä sopiminen.

Ehdotuksensa tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille luovuttanut työryhmä korostaa, että kunkin valmistelurikoksen tunnusmerkistöstä tulee laissa säätää mahdollisimman tarkoin ja ottaen huomioon, että eri rikoksia valmistellaan eri tavoin. Keskeistä on kyseisissä eri rikoksissa määrittää, mitä toimia ennen rikoksen yritystä on syytä pitää rangaistavana valmisteluna.

Valmistelun erillinen rangaistavuus on käytännössä merkityksellinen vain silloin, kun teko todella jää vain valmistelun asteelle eikä siis täytettyä rikosta tai edes sen yritystä tapahdu.

Vakavimpien rikosten valmistelun kriminalisointi sisältyy hallitusohjelmaan. Rikosten valmistelun rangaistavuus on ollut esillä julkisuudessa muun muassa Liedon rahankuljetusryöstön sekä Kauhajoen ja Jokelan koulusurmien tutkintojen yhteydessä.

Suomen lainsäädännössä ei ole yleistä säännöstä rikosten valmistelusta, mutta tiettyjen
vakavimpien rikosten valmistelu on säädetty rangaistavaksi. Valmistelun kriminalisointi on usein perustunut kansainvälisiin sopimuksiin. Esimerkiksi huumausainerikoksen, rahanväärennyksen ja terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu on rangaistavaa.

Työryhmän ehdotuksen mukaan törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen - murhan, tapon, surman tai törkeän pahoinpitelyn - valmisteluun syyllistyisi henkilö, joka rikoksen tekemistä varten pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä tai muuten rikokseen erityisesti soveltuvaa tekovälinettä. Valmistelurikokseen syyllistyisi myös, jos sopii toisen kanssa henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemisestä tai laatii sitä koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman. Rikoksen valmistelua olisi myös se, jos palkkaa, käskee tai muuten yllyttää toista henkirikokseen tai törkeään pahoinpitelyyn taikka lupautuu tai tarjoutuu tekemään sen. Enimmäisrangaistuksena teosta voitaisiin tuomita neljä vuotta vankeutta.

Panttivangin ottamisen valmistelusta voitaisiin tuomita vankeutta enintään kolme vuotta. Siihen syyllistyisi henkilö, joka panttivangin ottamista varten pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä tai muuten rikoksen tekemiseen erityisesti soveltuvaa välinettä. Panttivangin ottamisen valmistelusta voitaisiin tuomita myös, jos valmistaa tai hankkii rikoksen toteuttamiseen tarvittavan tilan. Rikokseen syyllistyisi myös, jos sopii toisen kanssa panttivangin ottamisesta tai laatii sitä koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman.

Törkeän ryöstön valmistelun enimmäisrangaistus olisi kolme vuotta vankeutta. Siihen syyllistyisi henkilö, joka törkeän ryöstön tekemistä varten pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä tai muuten rikoksen tekemiseen erityisesti soveltuvaa apuvälinettä. Törkeän ryöstön valmistelusta voitaisiin tuomita myös, jos hankkii rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon. Samoin rangaistusvastuuseen joutuisi, jos sopii toisen kanssa törkeän ryöstöntekemisestä tai laatii sitä koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman.

Tapon yrityksen maksimirangaistus on 9 vuotta vankeutta. Murhan yrityksestä tuomitaan 2 - 12 vuodeksi vankeuteen. Valmistelun kriminalisoinnissa enimmäisrangaistuksen on oltava näitä matalampi, koska rikoksen valmistelua on pidettävä vähemmän moitittavana kuin saman rikoksen rangaistavaan yritykseen edennyttä toimintaa, toteaa työryhmä.

Valmistelun rangaistavuuden ehtona olisi aina, että tekijän nimenomaisena aikomuksena on tehdä rikos. Rikoksen valmistelusta ei voitaisi syyttää, jos vaara rikoksen toteutumisesta on vähäinen. Henkilö olisi rangaistusvastuusta vapaa myös, jos hän on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta tai estänyt sen jatkumisen. Samoin jos hän on muuten poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen valmistelussa.

Ehdotukseen sisältyvillä eräillä muilla lainmuutoksilla turvattaisiin se, että poliisilla olisi asianmukaiset keinot valmistelurikosten tutkinnassa, muun muassa mahdollisuus televalvontaan ja tekniseen tarkkailuun. Rikosten ennaltaehkäisyä koskevat poliisin toimivaltasäännökset kattavat jo nykyisin nämä tilanteet. Myös valmistelurikoksen kohteena olleen henkilön, suunnitellun uhrin, oikeudet turvattaisiin. Hän saisi tarvittaessa muun muassa oikeudenkäyntiavustajan tai tukihenkilön.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, OM, puh. 09 1606 7653, ja työryhmän jäsen/sihteeri, lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala, puh. 09 1606 7707, sähköposti: [email protected]

Työryhmän mietintö

Anna-Maja Henriksson