FI SV

Esitys uudeksi adoptiolaiksi eduskunnalle

Oikeusministeriö 5.10.2011 8.50
Tiedote -

Adoptiota koskeva lainsäädäntö aiotaan uudistaa kokonaisuudessaan. Nykyinen lapseksiottamisesta annettu laki kumottaisiin ja korvattaisiin uudella adoptiolailla.

Hallitus päätti esityksen sisällöstä tänään. Eduskunnalle annetun lakiesityksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsinäkökulmaa ja edistää lapsen edun toteutumista adoptiossa.

Lupamenettelyä laajennettaisiin

Kansainväliseen adoptioon tarvitaan nykyisin lupa, jonka myöntää Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta eli ns. adoptiolautakunta. Ehdotetun lain mukaan adoptiolautakunnan lupaa edellytettäisiin jatkossa myös kotimaisissa adoptioissa. Näin turvattaisiin se, että hakijoiden soveltuvuus adoptiovanhemmiksi arvioidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lupaa ei kuitenkaan tarvittaisi, jos hakija on adoptoimassa puolisonsa lapsen tai lapsen, joka muuten on ennestään ollut vakiintuneesti hänen hoidettavanaan ja kasvatettavanaan, esimerkiksi sijaislapsena.

Nykyisin henkilön, joka haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, tulee adoptioluvan lisäksi saada kansainvälistä adoptiopalvelua sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymältä palvelunantajalta. Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin myös ilman palvelunantajan myötävaikutusta ja adoptiolupaa tapahtuvan, niin kutsutun itsenäisen adoption ulkomailta.

Uuden lain myötä myös ilman palvelunantajaa tapahtuvat kansainväliset adoptiot tulisivat lupamenettelyn piiriin. Jatkossa tällainen adoptio olisi Suomessa pätevä vain, jos siihen on saatu adoptiolautakunnan lupa. Lupa voitaisiin myöntää lähinnä sukulaislasten adoptioihin. Muutoksella ehkäistäisiin ennalta itsenäisiin adoptioihin liittyviä riskejä, kuten lapsikauppaa.

Adoptiomenettelyä täsmennettäisiin

Adoptioprosessia kehitettäisiin myös ottamalla lakiin tarkemmat säännökset adoption osapuolille annettavasta adoptioneuvonnasta. Uutta olisi muun muassa, että adoptoitavalle lapselle olisi nimettävä adoptioneuvonnasta vastaava sosiaalityöntekijä. Näin turvattaisiin se, että adoptioasiaa käytännössä hoitaa ja lapsen etua siinä valvoo koko adoptioprosessin ajan tietty tähän tehtävään nimetty sosiaalityöntekijä.

Adoptionhakijoiden oikeusturvaa adoptioprosessin eri vaiheissa parannettaisiin. Jatkossa he voisivat hakea muutosta adoptiota koskeviin päätöksiin silloinkin, kun päätöksen tekee muu kuin viranomainen. Nykyisin esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n tekemä päätös, jolla adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun antaminen keskeytetään, ei ole valituskelpoinen.

Myös adoptiolupa-asioiden käsittely uudistettaisiin. Lupaviranomaisena toimiva adoptiolautakunta siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon. Lautakunnan organisointia ja kokoonpanoa kehitettäisiin. Tavoitteena olisi erityisesti varmistaa lapsen edun toteutuminen adoptiolupia myönnettäessä, kun lupa-asiat jatkossa käsiteltäisiin moniammatillista asiantuntemusta nykyistä laajemmin edustavassa kokoonpanossa.

Ns. avoin adoptio mahdolliseksi

Uuteen lakiin tulisi kokonaan uudet säännökset ns. avoimesta adoptiosta. Käräjäoikeus voisi vahvistaa, että adoptiolapsella on oikeus pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa adoption jälkeen. Edellytyksenä olisi, että aikaisempi vanhempi ja adoptiovanhemmat ovat sopineet yhteydenpidosta eikä ole aihetta olettaa, että yhteydenpito olisi vastoin lapsen etua.

Adoptiolapsenoikeus yhteydenpitoon voitaisiin käytännössä vahvistaa esimerkiksi silloin, kun sijaisvanhemmat adoptoivat sijaishuollossa olleen lapsen, joka on pitänyt yhteyttä biologisiin vanhempiinsa. Tällöin sijaisvanhemmista tulisi adoption myötä lapsen juridisia vanhempia, mutta lapsen yhteydenpito biologisiin vanhempiin voisi jatkua käytännössä ennallaan.

Muutoksia myös adoption edellytyksiin ja oikeusvaikutuksiin

Adoption edellytyksiä täsmennettäisiin ottamalla lakiin uudet säännökset lapsen ja adoptionhakijan välisestä vähimmäis- ja enimmäisikäerosta alaikäisen lapsen adoptiossa. Ikäeron tulisi olla vähintään 18 ja se saisi olla enintään 45 vuotta. Adoptionhakija ei myöskään saisi olla 50 vuotta vanhempi. Vähimmäisikä olisi 25 vuotta kuten nykyisinkin.

Esityksen mukaan nämä vaatimukset ovat tarpeellisia, jotta adoptiovanhemmat kykenevät turvaamaan lapselle riittävän huolenpidon lapsen itsenäistymiseen asti. Ikärajoja ei sovellettaisi esimerkiksi perheen sisäiseen adoptioon. Niistä voitaisiin muulloinkin poiketa, jos siihen on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä.

Kuten nykyisinkin, vain aviopuolisot voisivat adoptoida yhdessä.

Adoptiolapsen ja biologisen lapsen oikeudellisessa asemassa olevia eroja vähennettäisiin. Ennen vuotta 1980 adoptoidut henkilöt saisivat jatkossa samanlaisen oikeuden perintöön adoptiovanhempiensa ja näiden sukulaisten jälkeen kuin biologiset lapset.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila, puh. 09 1606 7719
sähköposti: [email protected]

Hallituksen esitys löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi

Anna-Maja Henriksson