Lapsiystävällisen huoltoriitojen sovittelukokeilun tulokset erinomaiset

Oikeusministeriö 20.5.2013 10.23
Tiedote -

Käräjäoikeuksista saadut kokemukset lasten huoltoriitojen uudenlaisesta asiantuntija-avusteisesta sovittelusta ovat erinomaiset. Sovittelussa, jossa tuomarin apuna toimii psykologi tai sosiaalityöntekijä, sovintoon päästiin valtaosassa juttuja. Myös riidan ratkaisu nopeutui oikeudenkäyntiin verrattuna. Kokeilua seurattiin Helsingin, Espoon, Oulun ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa vuosina 2011 – 2012. Kokeilu on edelleen käynnissä.

Kahden ammattikunnan edustajan työskentely työparina sujui hyvin ja toi sovitteluun merkittävää lisäarvoa. Tulokset osoittavat, että sovittelun avulla voidaan hallitusohjelman mukaisesti parantaa lapsen asemaa oikeudenkäytössä.

- Tarkoitus on, että oikeusministeriö antaa syksyllä hallituksen esityksen asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun vakinaistamisesta koko maahan. Esitys liittyy oikeudenhoidon uudistamisohjelman tavoitteeseen edistää oikeusasioiden sujuvaa käsittelyä ja lyhentää oikeudenhoidon kokonaiskestoa. Pidän erittäin tärkeänä, että lasten asemaa oikeudenhoidossa parannetaan ja että lakihanke saadaan eteenpäin mahdollisimman pikaisesti, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Kokeilu on vahvistanut, että sovittelun onnistumisen kannalta on olennaista saada käräjäoikeuksiin päteviä asiantuntija-avustajia, sillä suuri osa tuomioistuimiin ohjautuvista huoltoriidoista on erittäin vaikeita.

Kokeilu osoitti, että uudelle menettelylle on tarvetta. Sovittelussa käsiteltyjen juttujen osuus kaikista huoltoriidoista oli seuranta-aikana 33-70 prosenttia. Seuranta-aikana saavutettiin kokonaissovinto tai osasovinto noin 77 prosentissa sovitteluun edenneistä jutuista. Sovittelu päättyi tuloksettomana noin 23 prosentissa tapauksia. Runsaassa neljäsosassa tehtiin ensin määräaikainen kokeilusopimus.

Riidan käsittely sovittelussa oli nopeampaa kuin oikeudenkäynnissä. Huoltoriidan oikeudenkäynti kestää keskimäärin kahdeksan kuukautta, kun sovittelun mediaanikesto sovittelun vireille tulosta sen lopettamiseen oli noin 2,5 kuukautta. Ensimmäinen sovitteluistunto järjestettiin keskimäärin 1,5 kuukaudessa sovittelun vireille tulosta. Suurin osa jutuista saatiin sovituksi yhdessä istunnossa.

Oikeudenkäyntiin verrattuna sovittelun avulla voidaan säästää sekä tuomioistuimien että sosiaalitoimen voimavaroja. Sovittelu edellyttää tuomioistuimessa vähemmän kanslia- ja tuomarityötä kuin oikeudenkäynti. Onnistuneet sovittelut vähentävät myös lakimiesavustajan työtä ja sen myötä asiakkaan oikeudenkäyntikuluja sekä oikeusavun kustannuksia. Sovittelut vähentävät myös tuomioistuinten sosiaalitoimelle tekemiä olosuhdeselvityspyyntöjä.

Valtaosa vanhemmista oli kyselyn perusteella tyytyväisiä sovitteluun. Myös lakimiesavustajien antama palaute oli pääosin myönteistä.

Vanhempien sovinto edistää monin tavoin lapsen hyvinvointia ja turvaa yleensä tuomioistuimen ratkaisua paremmin lapsen yhteydenpidon kumpaankin vanhempaan. Vanhempien välisten ristiriitojen lieveneminen edistää toimivaa yhteistyövanhemmuutta.

Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, projektipäällikkö Anna-Kaisa Aaltonen (OM), puh. 02951 50245
hallitusneuvos Anne Hallavainio, OM, puh. 02951 50458,
s-posti: [email protected]