Hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma edistää oikeuksien toteutumista lukuisilla hankkeilla

Oikeusministeriö 16.2.2017 13.41
Tiedote

Hallitus on tänään 16. helmikuuta hyväksynyt kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman vuosille 2017-2019. Ohjelma on järjestyksessään toinen, ja sen tavoitteena on edistää perustuslaissa säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Taustalla ovat myös mm. kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset, ihmisoikeusselonteko vuodelta 2014 sekä oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen huomiot. Ohjelma on laadittu yhteistyössä eri viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Toimintaohjelmassa asetetaan perus- ja ihmisoikeuspolitiikan painopisteet kuluvalle hallituskaudelle. Samalla määritetään konkreettisia tavoitteita ja toimia eri hallinnonaloille. Toimintaohjelman painopistealueina ovat perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus sekä perusoikeudet ja digitalisaatio.

Ohjelman toimenpiteillä pyritään kehittämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sellaisilla alueilla, joissa on havaittu aukkoja ja puutteita sekä edistämään erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumista. Näiden ryhmien oikeuksien toteutumisen parantamista ovat edellyttäneet esimerkiksi kansainväliset suositukset ja ylimmät laillisuusvalvojat.

Ohjelman toimet sivuavat myös monia hallitusohjelmassa mukana olevia perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä aiheita kuten muun mm. säädöshankkeiden vaikutusarvioinnin kehittämistä, vammaisten työllisyyden edistämistä, maahanmuuttajien kotoutumisen parantamista, rasismin nollatoleranssia sekä kiusaamiseen puuttumista.

Toimintaohjelma on sovitettu yhteen valtioneuvoston demokratiapoliittisen toimintaohjelman kanssa ja ohjelmien toimenpiteet tukevat toisiaan.

Ennakkoluulot ja syrjintä vastaan luottamus ja yhdenvertaisuus

Ohjelmassa tuodaan esiin kunkin alueen vahvuuksia ja heikkouksia sekä toisaalta uhkia ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdenvertaisuuden osalta vahvuudeksi nostetaan tietoisuuden lisääntyminen eriarvoisuudesta sekä aktiivinen, eri näkökulmia esiin nostava kansalaisyhteiskunta. Uhkina nähdään muun muassa asenneilmapiirin koveneminen ja vihapuhe sekä kuilun kasvaminen eri väestöryhmien välillä.

Toimintaohjelma sisältää yhteensä 43 hanketta, jotka jakautuvat kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille.

Esimerkiksi valtioneuvoston virkamiesten perus- ja ihmisoikeusosaamista vahvistetaan kehittämällä koulutusta mm. osana uusien virkamiesten perehdyttämisohjelmaa sekä säädöskoulutusta. Saamelaisasioita hoitaville virkamiehille järjestetään peruskurssi saamelaisuudesta. Täydennysopetusta suunnataan myös peruskoulujen opettajille ja osallisuutta edistetään kouluissa osana uusien opetussuunnitelmien toimeenpanoa.

Yhdenvertaisuutta työelämässä kehitetään kiinnittämällä tiedotuksella ja koulutuksella huomiota työelämän syrjintään mm. rekrytoinneissa. TRUST-hankkeella kehitetään toimintamalleja edistää hyviä väestösuhteita ja löytää paikallisia yhteistyömalleja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkakunnilla. Maahanmuuttajien siirtymistä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan erilaisin kokeiluin.

Rikosoikeudellisia keinoja puuttua vihapuheeseen kehitetään, mutta vihapuheeseen puututaan ja sitä ehkäistään myös kulttuurin ja nuorisotyön keinoin. Nuorten kanssa työskentelevien taitoja ehkäistä vihapuhetta ja rasismia ja puuttua niihin parannetaan.

Itsemääräämisoikeutta edistetään mm. suhteessa fyysiseen koskemattomuuteen. Toimenpiteisiin kuuluu mm. seksuaalisen väkivallan uhrien palvelujen vahvistaminen käynnistämällä tukikeskus, joka hoitaa akuutteja raiskauksen uhreja.

Perusoikeuksien toteutumista edistetään digitalisaatiossa mm. AUTA-hankkeella, jossa etsitään uusi valtakunnallinen toimintamalli asiakkaiden tukemiseen digitaalisten palvelujen käytössä. Yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistävillä toimenpiteillä parannetaan eri väestöryhmien, kuten ikäihmisten, koululaisten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita.

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, puh. 02951 50293
johtaja Johanna Suurpää, puh. 02951 50534
sähköpostit: [email protected]

Jari Lindström