Henriksson: Viittomakielilaki selkiyttää viittomakielisten oikeuksia

Oikeusministeriö 12.2.2014 11.06
Tiedote -

- Viittomakielisten kielellisiä oikeuksia koskevassa työssä on viime vuosina edistytty, mutta vielä on kehitettävää, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tänään 12. helmikuuta eduskunnassa järjestetyssä viittomakielen päivän seminaarissa.

Viittomakielen päivää vietetään nyt viidennen kerran.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteilla erillisen viittomakielilain säätäminen sekä viittomakielisiä koskevan erityislainsäädännön tarkastelu.

- Viittomakieliset määrittelevät itsensä ensisijaisesti kieli- ja kulttuuriryhmäksi, eivät kuurouteen liittyvän vammaisuuden pohjalta. Tarkoituksena on, että viittomakielilaki lisää tietoisuutta viittomakielisten oikeuksista ja tukee heidän huomioimista nimenomaan kieli- ja kulttuuriryhmänä.

Henriksson kantaa huolta erityisesti varhaiskasvatuksesta.

- Kielenoppimisen herkkyysvaihe on varhaislapsuudessa. Näin ollen viittomakielisten lasten varhaiskasvatukseen suunnatut toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä, niin suomen- kuin suomenruotsalaisen viittomakielen tulevaisuuden kannalta.

Viittomakielisten oikeuksia on tarkasteltu viimeksi vuonna 2013 eduskunnalle annetussa valtioneuvoston kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomuksen mukaan viranomaisten viittomakielistä tiedottamista olisi lisättävä.

- On ilahduttavaa, että joissakin kunnissa on jo edistytty viittomakielisessä verkkotiedottamisessa. Myös oikeusministeriössä viestimme vaalien yhteydessä molemmilla kotimaisilla viittomakielillä - niin myös tulevissa europarlamenttivaaleissa, Henriksson mainitsee.

Viittomakielisten oikeuksia selkiyttävä yleislaki on tarkoitus säätää vielä tämän vaalikauden aikana.

Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Malin Brännkärr, puh.02951 50148