Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimissa osoittautunut toimivaksi malliksi

Oikeusministeriö 4.5.2016 12.09
Tiedote

Huoltoriitojen asiantuntija-avusteista sovittelua tuomioistuimissa on toteutettu koko maassa vuodesta 2014. Oikeusministeriön asettama seurantaryhmä on selvittänyt huoltoriitasovittelun toteutumista käytännössä. Seurantaraportin mukaan sovittelu on osoittautunut toimivaksi ja tulokselliseksi malliksi.

Sovittelumenettelyssä käsitellään vuosittain runsaasti tapauksia, vuonna 2015 arviolta 800-900 huoltoriitaa. Suurin osa jutuista siirtyy sovitteluun vireillä olevasta oikeudenkäynnistä. Osa tulee vireille vanhempien suoraan käräjäoikeudelle tekemän sovitteluhakemuksen perusteella.

Suorien sovitteluhakemusten määrä on pysynyt maltillisena. Yleensä vanhemmat ovat ennen tuomioistuinsovittelua hakeneet ratkaisua riitaansa sosiaalitoimen peruspalveluista.

Sovittelu edistää lapsen etua

Sovittelu tarjoaa vaihtoehdon oikeudenkäynnille. Vanhempien välisen konfliktin ratkaiseminen sovinnollisesti edistää lapsen edun toteutumista. Menettely on myös oikeudenkäyntiä kevyempi ja nopeampi.

Sovittelu on menettelynä erilainen kuin oikeudenkäynti. Huoltoriidan sovittelussa tuomioistuimessa sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari, jota avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija, yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä. Tuomari ei ratkaise asiaa vaan auttaa yhdessä asiantuntija-avustajan kanssa vanhempia löytämään ratkaisun erimielisyyteensä. Oikeusministeriö on kouluttanut sovittelijat ja asiantuntija-avustajat tehtäväänsä.

Onnistunut sovittelu säästää sekä tuomarin, käräjäsihteerin että lakimiesavustajan työtä. Pitkällä tähtäimellä arvioituna sovittelun voidaan arvioida vähentävän tuomioistuinten ja sosiaalitoimen kokonaistyömäärää.

Sovittelu tuloksellista: yli puolessa kokonaissopimus

Sovittelu on ollut tuloksellista: selvästi yli puolessa sovitteluista on saavutettu kokonaissopimus. Myös osasopimuksia tehdään runsaasti. Tulos on erittäin hyvä, kun huomioidaan tuomioistuimiin tulevien huoltoriitojen vaikeusaste.

Sovitteluistunnon järjestämiselle asetettu kuuden viikon tavoiteaika on toteutunut pääosin hyvin.

Lakimiesavustajat pitävät sovittelua ensisijaisena käsittelytapana

Vanhemmat voivat käyttää sovittelussa tukena lakimiesavustajaa. Suurin osa paljon lapsiasioita hoitavista lakimiesavustajista näkee sovittelun huoltoriidan ensisijaiseksi käsittelytavaksi ja suosittelee sitä asiakkaille. Toisaalta lakimiesavustajat osaavat myös arvioida, mikäli sovittelu ei ole oikea käsittelytapa tilanteessa.

Lapsen asema sovittelussa

Sovittelumenettelyssä lapsen kanssa voidaan keskustella henkilökohtaisesti. Käytännössä lapsia on tavattu vain harvoin. Tämä on johtunut ennen muuta siitä, etteivät vanhemmat ole toivoneet lapsen tapaamista ja myös siitä, että lapset ovat usein olleet hyvin pieniä.

Onnistunut sovittelu parantaa vanhempien vuorovaikutusta ja edistää yhteistyövanhemmuuden toteutumista. Siten se osaltaan tukee eroperhettä uuden elämän vaiheen rakentamisessa.

Lisätietoja:
seurantaryhmän puheenjohtaja, käräjätuomari Anna-Kaisa Aaltonen, Helsingin käräjäoikeus, puh. 02956 44494,
hallitussihteeri Satu-Maaria Natunen, oikeusministeriö, puh. 02951 50456