FI SV

Käräjäoikeusverkoston kehittämisvaihtoehdoista virkamiesselvitys

Oikeusministeriö 17.3.2015 12.17
Tiedote

Oikeusministeriön virkamiestyöryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa käräjäoikeusverkoston kehittämisen pohjaksi. Työn tarkoituksena on tuottaa tietoa sekä tulevia hallitusneuvotteluja että seuraavaa hallitusta varten. Toimeksiannon mukaan työryhmän tuli arvioida käräjäoikeuksien määrää ja sijaintipaikkakuntia laajasti monista näkökulmista.

Käräjäoikeuksia on nyt 27. Niiden määrää on vuosien mittaan vähennetty, mutta niillä on kuitenkin runsaasti sivutoimipisteitä.

Lähtökohtana on, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu on tiukasta taloustilanteesta huolimatta voitava turvata tulevaisuudessakin. Työryhmän tavoitteena oli muodostaa nykyistä tasakokoisempia käräjäoikeuksia, jotta niiden tuomiopiirin alueella asuvan väestön määrä ja siten myös asiamäärät jakautuvat nykyistä tasaisemmin. Myös henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa voitaisiin näin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja laajemmalla maantieteellisellä alueella.

Työryhmä on pyrkinyt sijoittamaan käräjäoikeudet ja niiden toimipisteet tavalla, joka turvaa oikeuden saatavuuden ottaen huomioon sekä maantieteelliset etäisyydet että väestön painopistealueet. Lähtökohtana suunnittelulle on ollut, että käräjäoikeudessa on vähintään 20 tuomaria.

? En voi hyväksyä työryhmän esittämiä malleja käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi. Tämä on täysin virkamiespohjainen selvitys, johon päättäjät saavat tulevien vaalien jälkeen ottaa kantaa. Omasta mielestäni esitetyt mallit ovat liian radikaaleja. Myös muita vaihtoehtoisia malleja olisi hyvä selvittää, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Työryhmä laati kaksi mallia

Työryhmän selvitys sisältää kaksi erilaista mallia käräjäoikeusverkoston jatkokehittämiseksi. Toisen mallin lähtökohtana on ollut asia- ja henkilöstömääriltään pienimpien käräjäoikeuksien sekä eräiden muiden käräjäoikeuksien yhdistäminen. Mallin mukaan käräjäoikeuksia olisi 17. Toinen malli vastaa monilta osin poliisin ja syyttäjän toimialueita, ja sen mukaan käräjäoikeuksia olisi 14. Työryhmä ei aseta malleja etusijajärjestykseen. Molemmat mallit noudattavat pitkälti myös maakuntajakoa.

Työryhmä on pyrkinyt sijoittamaan tuomioistuimet sinne, missä niille on suurin tarve ja missä ne ovat saavutettavissa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Tuomioistuinpalveluja tarvitaan eniten siellä, missä väestömäärä on suurin, työryhmä toteaa.

Vaikka väestö on keskittynyt ja keskittynee tulevaisuudessakin maan eteläosiin, on työryhmän tavoitteena ollut maantieteellisesti riittävän kattava käräjäoikeusverkosto. Koska maantieteellisen kattavuuden merkitys on kuitenkin jo nyt vähentynyt henkilökohtaisen asioinnin vähennyttyä ja tulee entisestään vähenemään sähköisen asioinnin ja videoneuvotteluyhteyksien myötä, on käräjäoikeuksien toimintoja pyritty entistä enemmän keskittämään.

Muutoksia lähes kaikkiin tuomiopiireihin

Työryhmän mallit sisältävät muutoksia lähes kaikkien käräjäoikeuksien tuomiopiireihin tai toimipaikkoihin. Poikkeuksena olisivat Ahvenanmaan, Helsingin, Keski-Suomen (Jyväskylässä), Pirkanmaan (Tampereella), Satakunnan (Porissa) ja Varsinais-Suomen (Turussa) käräjäoikeudet, joiden tuomiopiirit säilyisivät ennallaan.

Työryhmän selvityksen mukaan käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä vähenisi nykyisestä 57:stä 33 toimipaikkaan. Käräjäoikeuksilla olisi 17 tai 14 hallinnollisen kanslian lisäksi 7 tai 10 muuta kansliaa. Istuntopaikkoja olisi lisäksi yhdeksällä paikkakunnalla.

Käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Näistä kolme olisi sellaisia, joilla on käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia (Järvenpää, Porvoo ja Raasepori). Muista kanslioista lakkaisivat ne viisi, jotka vuoden 2010 uudistuksessa säilytettiin (Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä), ja ne neljä, joille uudistuksessa jäi toimintaa siirtymäkaudeksi (Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus). Jo tällä hetkellä toteutusvaiheessa olevien suunnitelmien mukaisesti lakkautettaisiin Forssan, Rauman ja Salon kansliat sekä Ylitornion ja Äänekosken istuntopaikat. Heinolan kanslia on lakannut 1.3.2015 lukien. - Osalla paikkakunnista säilyisi kuitenkin jatkossakin istuntopaikka.

Nykyisistä pelkistä istuntopaikoista valtaosa lakkautettaisiin, koska ne ovat vähäisellä käytöllä, niiden turvallisuudessa on puutteita ja niiden vaatima tekninen varustelutaso edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja. Istuntopaikkoja säilyisi lähinnä Lapin alueella, jossa niiden tarve on pitkistä välimatkoista johtuen suurin.

Työryhmä ehdottaa tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Näin myös merioikeus-, maaoikeus-, ulosottovalitus-, yrityssaneeraus-, ryhmäkanne- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi nykyisestä.

Käräjäoikeuksien työ muutoksessa

Työryhmä on selvityksessään ottanut huomioon, että vireillä on monia hankkeita, jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan käräjäoikeuksien toimintaan. Esimerkiksi ehdotetulla summaaristen velkomusasioiden siirrolla käräjäoikeuksista ulosottolaitokselle tai keskittämisellä muutamaan käräjäoikeuteen olisi huomattavan suuri merkitys käräjäoikeuksien asiamääriin ja henkilöstötarpeeseen tulevaisuudessa.

Käräjäoikeuksien sähköistä asiointia tullaan lähivuosina lisäämään syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten yhteisen asianhallintajärjestelmän AIPAn käyttöönoton myötä. Myös videoneuvottelun käyttöä lisätään koko ajan. Vastaisuudessa kaikissa käräjäoikeuksien toimipisteissä tulee olla mahdollisuudet videotallentamiseen samoin kuin riittävä turvavarustus, työryhmä painottaa.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos, puh. 02951 50428, ja
työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Jennimari Huovinen, puh. 02951 50394
(sähköposti: [email protected] )