Kieliryhmät ja ministeri Lindström keskustelivat ensimmäisillä kieliasiain neuvottelupäivillä

Oikeusministeriö 21.10.2016 13.03 | Julkaistu suomeksi 18.9.2017 klo 13.30
Tiedote

Kieliasiain neuvottelukunta tiedottaa Suomen eri kieliryhmät kokoontuivat ensimmäistä kertaa järjestettyihin kieliasiain neuvottelupäiviin 20. lokakuuta. Tilaisuuden järjesti oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta. Tarkoituksena oli käynnistää avoin vuoropuhelu eri kieliryhmien ja hallituksen välillä.

Neuvottelupäivän pääteemoina olivat Suomessa vallitseva asenneilmapiiri eri kieliryhmiä kohtaan sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Puheenvuoroja yhdisti huoli kiristyneestä kieli-ilmapiiristä ja pelko siitä, että yhtäältä kieliryhmät eivät tunne kielellisiä oikeuksiaan, ja toisaalta viranomaiset eivät noudata velvoitteitaan niiden toteuttamiseksi. Keskustelu heijasteli myös hyvin suomalaisen yhteiskunnan monimuotoistumista ja monikielistymistä. 

Hallitus toivoo rakentavaa keskustelua

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström peräänkuulutti puheenvuorossaan hyvää keskustelukulttuuria ja aitoa vuoropuhelua hallituksen ja kieliryhmien välillä.

– Hallitus haluaa kuulla, mitä kieliryhmillämme on sanottavana. Tulimme tänne osallistumaan, etsimään ratkaisuja ja rakentamaan arvostusta toistemme kieliä ja kulttuureita kohtaan. Vaikka kieliryhmien koko ja asema ovat erilaiset, niin usein kieliryhmien huolet ovat samankaltaisia, Lindström totesi.

Kieliasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Pirjo Hiidenmaa korosti kielen merkitystä sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta.

– Olipa kyse ajatuksista, palveluista tai tiedosta, kieli on entistä tärkeämpi. Kohtaamme toisen ihmisen kielen avulla, ja kielen avulla voimme hänet myös ohittaa. Sananvapauden juhlavuotta tulisi viettää puhumalla kauniisti ja myötätuntoisesti kaikkia niitä kieliä, joita Suomessa käytetään, Hiidenmaa sanoi.

Johtopäätöksenä tilaisuudesta kieliasiain neuvottelukunta esittää seuraavaa:

  • Suomen kieliryhmät ovat huolestuneita yleisen kieli-ilmapiirin huonontumisesta. Asenteet ovat koventuneet ja kaikilla kieliryhmillä on kokemusta väheksyvistä ja henkilöön tai hänen ominaisuuksiinsa kohdistuvista puheista. Kieliasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä, että hallitus irtisanoutuu selkeästi kaikenlaisesta vihapuheesta ja kohdentaa riittävästi voimavaroja ennaltaehkäisevään ja hyvää kieli-ilmapiiriä rakentavaan toimintaan. Viranomaisilla on erityinen vastuu kielellisten oikeuksien edistämisestä. Siksi viranomaisten tietoisuutta kielellisistä oikeuksista sekä asennoitumista eri kieliä kohtaan tulee parantaa.
  • Vaikka lainsäädäntö on pääosin kunnossa, kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisessa on jatkuvia puutteita. Neuvottelukunta painottaa, että kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, joita ei voi erottaa muista perusoikeuksista. Hallinnollisia uudistuksia valmistellessaan hallituksen tuleekin varmistaa, että kielellisten oikeuksien toteutuminen turvataan sekä lainsäädännössä että rahoituksessa. Uudistusten kielelliset vaikutukset tulee arvioida systemaattisesti. Kieliryhmien omat näkemykset esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämisen osalta on otettava vakavasti. Uudistukset eivät saa heikentää oikeuksien tasoa tai omakielisten palveluiden tosiasiallista toteutumista.
  • Kieliryhmät ovat olennainen osa Suomea ja hyvät suhteet eri kieliryhmien välillä on tärkeä säilyttää. Hallituksen tulee kuulla kieliryhmiä niin uudistuksiin liittyen kuin muutenkin säännönmukaisesti. Tästä syystä kieliasiain neuvottelupäivä on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain ajankohtaisista teemoista kieliasioihin ja kielellisiin oikeuksiin liittyen.
  • Neuvottelukunta kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan neuvoston kansallisia vähemmistöjä koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovan neuvoa-antavan komitean suosituksissa on nostettu esiin samoja teemoja kuin neuvottelupäivässä: rakentava vuoropuhelu saamelaisten kanssa, kansalliskielistrategian toimeenpano ja kiristyneet etniset suhteet.

Neuvottelupäivän aikana keskusteltiin suomen-, ruotsin-, saamen-, romanin-, viittoma- ja karjalankielisten sekä maahanmuuttajaryhmien esiin nostamista kysymyksistä. Ministeri Lindströmin lisäksi kysymyksiin olivat vastaamassa kieliasioiden kannalta keskeisimmät virkamiehet eri ministeriöistä. Neuvottelupäivään oli tällä kertaa kutsuttu Svenska Finlands folkting, Saamelaiskäräjät, Romaniasiain neuvottelukunta, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Kuurojen liitto ry, Finlandssvenska teckenspråkiga rf, Suomalaisuuden liitto ry, Karjalan kielen seura ry ja Suojärven pitäjäseura ry sekä kieliasiain neuvottelukunnan jäsenet.

Lisätietoja: Kieliasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Pirjo Hiidenmaa, p. 0294154001, tai neuvottelukunnan pääsihteeri, kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, p. 02951 50181

Lue lisää:
Ministeri Jari Lindströmin puhe kieliasiain neuvottelupäivässä (20.10.2016)
Kieliasiain neuvottelukunnan kannanotto 6.9.2016 (sote- ja käräjäoikeusverkostouudistus)
Kieliasiain neuvottelukunnan verkkosivut