Laaja tutkimus viime eduskuntavaaleista selvitti valintojen taustat

Laajan vaalitutkimuksen perusteella vaalien jytky eli Perussuomalaisten (PS:n) 15 prosenttiyksikön kannatusnousu perustui enimmäkseen muilta puolueilta ja erityisesti SDP:ltä, keskustalta ja kokoomukselta voitettuihin ääniin. Vaalien 2007 ja 2011 vertailussa PS:n äänestäjistä noin kaksi kolmesta oli muista puolueista siirtyneitä, noin joka viides äänestäjäksi herännyt ja noin 10-15 % puolueen vanhoja äänestäjiä. PS:n vaalivoitto perustui monen tekijän yhteisvaikutukseen. Puolueen uudet äänestäjät halusivat ennen kaikkea muutosta jämähtäneeseen puoluejärjestelmään.

Vaalit lisäsivät kansalaisten kiinnostusta politiikkaan, vaikka vaalirahakohu oli muuttanut kansalaisten käsityksiä poliitikoista selvästi kielteiseen suuntaan ennen vaaleja. Vaalien jälkeen kolme neljästä valitsijasta (74 %) sanoi olevansa hyvin tai jonkin verran kiinnostunut politiikasta. Vuoden 2003 vaalien jälkeen osuus oli 53 prosenttia. Vaalit kohensivat kansanedustuslaitoksen ja kansalaisten yleistä mielipideyhtenevyyttä. Eduskuntaan päässyttä ehdokasta äänesti 45 % äänestäneistä.

Yllättävää oli puolueen painottamisen yleistyminen äänestyspäätöksissä. Pitkään ehdokaspainotteiseen suuntaan kulkenut trendi katkesi vuoden 2011 vaaleissa, kun 56 % äänestäneistä piti puoluetta tärkeämpänä äänestyspäätökselleen kuin ehdokasta. Muutosta selitti perussuomalaisten vahva puoluepainotus, heistä 67 % piti puoluetta tärkeämpänä.

Kaksi eniten puoluevalintaan vaikuttanutta ristiriitaulottuvuutta olivat vasemmisto-oikeisto sekä perinteiset moraali- ja kulttuuriarvot - sallivat liberaalit arvot. Moraalikysymyksissä konservatiivisimpia ovat kristillisdemokraattien, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat.

Vaalikamppailua sävyttivät voimakkaimmin euroalueen talouskriisi, valtiontalouden tasapainottaminen ja PS:n nousu haastamaan vakiintunutta kolmen suuren puolueen asetelmaa. Puoluejohtajien televisioesiintymisen merkitys korostui. Vain erittäin pieni osa kansalaisista käytti sosiaalista mediaa vaalien seuraamiseen. Joukkoviestimissä keskusteltiin mielipidetutkimusten menetelmistä ja luotettavuudesta enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Pohjoismaisten populististen puolueiden välillä on selviä eroja. Tanskan ja Norjan populistipuolueet ovat Ruotsin ja Suomen populistipuolueita oikeistolaisempia. Tuloerojen kaventamiskysymyksissä perussuomalaiset on muiden Pohjoismaiden populistipuolueita vasemmistolaisempi.

Muutosvaalit 2011 (toim. Sami Borg) on oikeusministeriön rahoittaman ja Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston koordinoiman tutkimushankkeen pääraportti. Teoksen kirjoitti kahdeksantoista tutkijan ryhmä Suomen vaalitutkimuskonsortiosta. Enimmäkseen tutkimus perustuu Taloustutkimuksen vaalien jälkeen 18.4.-28.5.2011 kokoamaan käyntikyselyyn (n=1298).

Äänestysvalintojen, äänestysaktiivisuuden ja vuoden 2011 vaalien erityispiirteiden ohella teos analysoi vaalikampanjointia ja vaaleja mediassa, ja se tutkii myös Suomen puoluejärjestelmän ja suomalaisten poliittisen kiinnittymisen ulottuvuuksia. Lisäksi severtailee suomalaista puolue- ja vaalijärjestelmää kansainvälisesti erityisesti ehdokasäänestämisen ja populististen puolueiden kannatuksen näkökulmista.

Lisätietoja:
dosentti Sami Borg, TaY (puh. 050 345 0811, e-posti: [email protected]) ja muut kirjoittajat

erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö, puh. 09 1606 7966, s-posti: [email protected]

Muutosvaalit 2011 -kirja oikeusministeriön verkkosivuilla

Lisätuloksia:
Suomen vaalitutkimusportaali ja demokratiaindikaattorit

Teoksen kirjoittajat: Åsa Bengtsson, Sami Borg, Henrik Serup Christensen, Kimmo Elo,
Kimmo Grönlund, Lauri Karvonen, Mikko Mattila, Tom Moring, Juri Mykkänen,
Heikki Paloheimo, Ville Pernaa, Lauri Rapeli, Kim Strandberg, Pertti Suhonen,
Jan Sundberg, Peter Söderlund, Hanna Wass, Jussi Westinen