FI SV

Syyteneuvottelua koskeva lakiesitys eduskunnalle

Oikeusministeriö 30.5.2013 10.47
Tiedote -

Hallitus esittää niin sanotun syytteestä sopimisen käyttöönottamista. Syyteneuvotteluksi kutsutussa menettelyssä rikoksesta epäilty voisi tunnustamalla saada mahdollisuuden sopia syytteestä tai saada lievempi rangaistus.

Tänään 30.5. eduskunnalle annetun lakiesityksen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa erityisesti laajojen talousrikosvyyhtien käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia kuitenkin turvaten sekä rikoksesta epäillyn että asianomistajan oikeudet.

Uusi menettely olisi tarkoitettu tapauksiin, joissa siitä voidaan arvioida olevan eniten hyötyä viranomaisresurssien järkevän kohdentamisen ja rikosasian joutuisan käsittelyn kannalta. Oman rattijuopumusrikoksen tai muun yleensä varsin helposti selvitettävän rikoksen tunnustaminen ei johtaisi rangaistuksesta sopimiseen tai muuhun lievennykseen.

Esityksen mukaan syyttäjä voisi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voisi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti.

Tunnustuksen perusteella syyttäjä voisi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsiteltäisiin tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, ns. tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomittaisiin lievennetyltä rangaistusasteikolta.

Syyteneuvottelua voitaisiin käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelu ei kuitenkaan soveltuisi henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.

Suurimmat edut uudesta järjestelmästä voitaisiin esityksen mukaan saada vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa ja etenkin silloin, kun tekoja on useita ja osa niistä on selvästi niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rikoksia. Uudet keinot soveltuisivat erityisesti rikoksiin, jotka tehdään hyötymistarkoituksessa ja joissa on usein monimutkaisia oikeudellisia ja tosiasiallisia järjestelyjä, käytännössä siis talousrikostyyppisiin rikoksiin.

Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän olisi otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muiden samaan rikokseen osallisten asema.

Järjestelmä, jossa rikoksen tunnustamisesta seuraa lievempi rangaistus, tunnetaan Euroopan maista muun muassa Englannissa ja Walesissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Virossa. Myös Norjassa ja Tanskassa on lähes vastaava menettely.

Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunne syyttäjän ja rikoksesta epäillyn välisen sopimisen ja siihen liittyvän tunnustamisen johdosta annettavaa lievennystä tuomioon. Tunnustuksella on kuitenkin merkitystä rikosoikeudellisen vastuun arvioinnissa.

Lisäksi esitys uudistaisi seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä koskevia säännöksiä niin, että syyttäjä ei enää päätöksessään katsoisi syyttämättä jätetyn syyllistyneen rikokseen vaan toteaisi, että syytteen nostamisen edellytyksen täyttyvät, mutta laissa säädetyllä perusteella enemmistä toimenpiteistä luovutaan.

Uutena perusteena jättää syyte nostamatta olisi, että useasta rikoksesta epäilty tunnustaisi jonkin rikoksen. Toinen uusi peruste olisi, että asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja mahdollisiin seuraamuksiin.
Lakiin otettaisiin myös uusi säännös syyttäjän velvollisuudesta perustella syyttämättäjättämispäätöksensä.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500,
sähköposti: [email protected]

Anna-Maja Henriksson