FI SV

Säätiöiden perustamista ja toimintaa halutaan helpottaa ja avoimuutta lisätä

Oikeusministeriö 15.5.2013 9.00
Tiedote -

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa uuden säätiölain säätämistä nykyisen vuodelta 1930 olevan lain tilalle. Tavoitteena on kehittää säätiöiden toimintamahdollisuuksia sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa siten, että säätiöt voivat toimia mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ennakoitavalla tavalla.

- Ehdotus on oivallinen perusta säätiölain uudistamisesta käytävälle rakentavalle keskustelulle. Jatkovalmistelu käynnistyy laajalla avoimella lausuntokierroksella. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi säätiölaiksi voidaan antaa eduskunnalle kevätkaudella 2014 ja että uusi laki tulee voimaan vuonna 2015, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ottaessaan vastaan säätiölakityöryhmän mietinnön.

Säätiön perustaminen on tapa osoittaa pysyvästi varoja tiettyyn perustajan määräämään tarkoitukseen. Säätiöiden merkitys esimerkiksi koulutuksen, tutkimuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittajina ja tuottajina on viime aikoina kasvanut, kun julkisen sektorin aiemmin hoitamia velvoitteita on siirtynyt kolmannen sektorin hoidettavaksi.

Lähipiirin suosiminen kiellettäisiin

Työryhmä haluaa selventää kieltoa antaa säätiön lähipiirissä toimiville erityisiä taloudellisia etuja. Säätiön tarkoituksena ei enää miltään osin voisi olla taloudellisen edun tuottaminen lähipiirille.

Lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määritelmää selkeytettäisiin ja laajennettaisiin nykyisestä. Lähipiiriin kuuluisivat muun muassa säätiön hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja sekä näiden lähisukulaiset. Myös edellä mainittujen määräysvallassa olevia yhteisöjä pidettäisiin lähipiiriin kuuluvina. Lisäksi säätiön työntekijät luettaisiin lähipiiriin. Voimassa olevassa laissa lähipiiriin kuuluvat vain säätiön perustaja ja toimihenkilöt.

Lähipiirisääntelyyn ehdotetuilla muutoksilla halutaan lisätä luottamusta säätiöiden toimintaan yleisen hyvän edistäjinä. Sellaisiin ennen vuotta 1965 perustettuihin säätiöihin, joiden säännöissä nykyisin sallitaan etujen antaminen lähipiirille, sovellettaisiin lähipiirin taloudellisen edun kieltoa vasta siirtymäajan jälkeen vuodesta 2035 alkaen.

Säätiöille sallitun liiketoiminnan määrittelyä selkeytettäisiin. Sallittua olisi liiketoiminnan harjoittaminen säätiön säännöissä määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi. Liiketoiminnan tuotto olisi käytettävä säätiön tarkoituksen edistämiseen.

Työryhmä ehdottaa, että säätiön perustamista helpotettaisiin muun muassa silloin, kun perustajia on useita. Säätiön rekisteröintivaihetta yksinkertaistettaisiin. Perustajille myös tarjottaisiin uusia keinoja säätiön hallinnon ja valvonnan järjestämiseen. Hallinnon helpottamiseksi säätiölakia yhtenäistettäisiin yhteisölainsäädännön kanssa.

Säätiöiltä ei vaadittaisi 25 000 euron vähimmäispääomaa, kuten voimassa olevassa laissa. Sen sijaan edellytettäisiin, että säätiön pääoma riittää perustamista seuraavien kolmen vuoden ajan. Tämän vuoksi perustajien pitäisi laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio kolmelle ensimmäiselle vuodelle.

Säätiön olisi laadittava sijoitustoiminnastaan suunnitelma, jonka noudattamista tilintarkastaja tarkastaisi. Kaikilla säätiöillä olisi oltava vähintään yksi tilintarkastaja.

Säätiöiden toimintamahdollisuuksia lisättäisiin keventämällä tai poistamalla erilaisia muodollisia rajoituksia. Lisäksi säätiön perustaja voisi säätiön säännöissä määritellä yhtäältä lakia täydentävistä valvonta- ja oikeussuojakeinoista ja toisaalta joiltakin osin poiketa laissa säädetyistä rajoituksista, jotka koskevat esimerkiksi säätiön tarkoituksen muuttamista, sulautumista ja purkamista. Nämä muutokset helpottaisivat säätiömuodon käyttöä heikentämättä säätiön sidosryhmien asemaa.

Laissa säänneltäisiin nykyistä selvemmin myös sellaisista toiminnallisista säätiöistä, jotka tuottavat esimerkiksi hyvinvointi- ja koulutuspalveluita. Tämä lisäisi säätiömuodon käyttökelpoisuutta myös julkisen sektorin toiminnoissa.

Avoimuutta ja valvontaa parannettaisiin

Säätiön toiminnan avoimuutta parannettaisiin siten, että toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä olisi annettava nykyistä yksityiskohtaisemmat tiedot säätiön rahavirroista sekä lähipiirin kanssa tehdyistä toimista. Avoimuuden lisääminen helpottaisi säätiön valvontaa niin viranomaisten kuin säätiön sidosryhmien toimesta.

Säätiöiden valvonnasta vastaisi edelleen Patentti- ja rekisterihallitus. Valvonnan tehostamiseksi työryhmä ehdottaa viranomaisten välisen tiedonvaihdon esteiden poistamista säätiölaista. Säätiövalvonnan kustannukset katettaisiin perimällä säätiöiltä valvontamaksua, jonka suuruus määriteltäisiin erillisessä laissa.

Työryhmän ehdottamat uudistukset johtaisivat säätiöiden toiminnan tehostumiseen ja voisivat jossain määrin lisätä säätiöiden perustamista. Osa voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön muodossa harjoitetusta toiminnasta saattaisi siirtyä säätiömuotoiseksi. Toisaalta säätiömuotoa koskevat erityisvaatimukset rajoittaisivat säätiömuodon käyttämistä silloin, kun tarkoituksena on harjoittaa pääosin yritystoimintaa tai järjestötoimintaa.

Ehdotetuista uudistuksista aiheutuisi jonkin verran uusia kustannuksia säätiöille. Työryhmä ei ole arvioinut verotukseen liittyviä kysymyksiä.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja Timo Kaisanlahti, puh. 040 570 5032
sähköposti: [email protected]
lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, puh. 02951 50220
sähköposti: [email protected]