Menettelyjä henkilöstö-, yritys- ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi halutaan uudistaa

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa nykyisen turvallisuusselvitysmenettelyn korvaamista uudella taustaselvitysmenettelyllä sekä rikostaustaotteella. Taustaselvitys voitaisiin tehdä myös yrityksestä sen luotettavuuden, tietoturvallisuuden tason sekä sitoumusten hoitokyvyn arvioimiseksi.

Työryhmän mukaan turvallisuustoimien merkitys on kasvanut muun muassa kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä. Myös toimintojen ulkoistaminen ja verkostomainen työskentely ovat tuoneet esiin uusia tarpeita. Henkilöstöstä aiheutuvilla turvallisuusriskeillä on aikaisempaa suurempi merkitys myös yritystoiminnassa.

Ehdotuksen mukaan henkilöitä koskeva taustaselvitysmenettely tulisi voida toteuttaa muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin turvaamiseksi. Tällaisia tehtäviä on mm. energia-, vesi- ja elintarvikehuollossa sekä tietoliikenteessä. Myös räjähdysaineiden valmistustehtävissä toimivien rikostausta voitaisiin selvittää.

Yritysturvallisuusselvitysten avulla selvitettäisiin yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja, tietoturvallisuuden tasoa ja sitoumusten hoitokykyä. Yritysturvallisuusselvitys voitaisiin laatia yrityksestä, joka toimii viranomaisen sopimuskumppanina ja saa luokiteltuja salassa pidettäviä tietoja.

Selvityksen piiriin nykyistä useampia tehtäviä

Työryhmä laajentaisi niiden tehtävien määrittelyä, joissa turvallisuusselvitys olisi mahdollista laatia. Tällaisista olisivat esimerkiksi arvokuljetuksiin liittyvät tehtävät sekä sellaiset pankki- ja vakuutusalan tehtävät, joissa henkilö toimimalla valtuuksiensa ja ohjeiden vastaisesti voi aiheuttaa työnantajalle ja tämän asiakkaalle huomattavaa vahinkoa.

Ehdotuksen mukaan henkilön taustan selvittämisessä voitaisiin käyttää erilaisia menettelyjä. Kuten nykyisinkin, siviiliasioissa taustaselvityksen laatiminen kuuluisi suojelupoliisille ja puolustushallinnon asioissa pääesikunnalle.

Nykyiset suppeat henkilöturvallisuusselvitykset korvattaisiin rikostaustaselvityksillä, joita laatisi poliisihallituksen tätä tehtävää hoitamaan määräämä poliisilaitos. Työnantaja voisi laissa säädettävissä tapauksissa vaatia työnhakijaa esittämään itseään koskevan rikostaustaotteen, jonka Oikeusrekisterikeskus antaisi ylläpitämistään tietojärjestelmistä.

Selvityksen tekemisestä tulisi ilmoittaa etukäteen jo esimerkiksi työnhakuilmoituksessa. Henkilö toimittaisi itse rikostaustaotteen. Taustaselvityksen ja rikostaustaotteen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista vastaisi työnantaja.

Kuten nykyisinkin, selvitystä ei saisi tehdä ilman henkilön kirjallista suostumusta. Henkilöllä olisi myös oikeus saada tietää itsestään kerätyt, taustaselvityksen sisältämät tiedot, jolleivät ne ole peräisin sellaisesta rekisteristä, johon rekisteröidyllä ei ole tarkistusoikeutta. Tällainen on esimerkiksi suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä.

Henkilöistä laadittavissa taustaselvityksissä käytettäisiin ensisijaisesti poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin sisältyviä tietoja. Tietyissä laajempaa turvallisuusselvitystä vaativissa tilanteissa voitaisiin asianomaisen luvalla selvittää myös taloudellista asemaa ja läheisiä.

Taustaselvityksistä pidettäisiin rekisteriä, jonka avulla voitaisiin estää tarpeettomien selvitysten laatiminen. Taustaselvityksen perusteella voitaisiin antaa todistus, mikä vähentäisi uusien selvitysten laatimista henkilöstä, joka työskentelee lyhyitä jaksoja erilaisissa suojattavissa kohteissa, kuten asennustehtävissä eri viranomaisissa. Todistus voitaisiin peruuttaa, mikäli henkilö esimerkiksi saa tuomion jostakin rikoksesta.

Yrityksille ja viranomaisille arviointijärjestelmä

Lisäksi työryhmä ehdottaa järjestelmää, jonka avulla yritykset voisivat kehittää tietoturvallisuutta yhteisten kriteerien ja viranomaisvalvonnassa olevien arviointilaitosten avulla. Vaikka yritysturvallisuusselvityksen laatiminen kuuluukin viranomaiselle, yritykset voisivat näin nykyistä paremmin varautua osallistumaan esimerkiksi sellaisiin kansainvälisiin hankintakilpailuihin, joissa edellytetään todistusta viranomaisen tekemästä turvallisuusselvityksestä.

Ehdotuksen mukaan arviointilaitokset hyväksyisi ja niitä valvoisi Viestintävirasto.

Viestintävirasto voisi myös viranomaisen pyynnöstä arvioida sen tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden tasoa. Tämä tehtävä on osa valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä.

Mietintöön liittyy kaksi eriävää mielipidettä.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin, puh. 09 1606 7693, ja työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Leena Vettenranta, puh. 09 1606 7695

Työryhmän mietintö