Ministeri Henriksson kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluun liittyvässä seminaarissa 12.10.2011

Oikeusministeriö 17.10.2011 9.00
Puhe -

Hyvät kuulijat, bästa åhörare,

Tervetuloa tähän tärkeään seminaariin! Välkomna till detta viktiga seminarium!

Tämän tapahtuman tarkoituksena on kartoittaa Suomen ensimmäisen kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman lähtökohtia ja tavoitteita.

Olen iloinen, että kiinnostus seminaariin on ollut suurta - kuten havaitsette sali on täynnä. Suomen ihmisoikeuspolitiikan kehittäminen koetaan siis tärkeäksi.

Jag är också mycket glad över att vi har fått besök av direktören för EU:s byrå för grundläggande rättigheter Morten Kjaerum, som har lång erfarenhet av seminariets teman. Välkommen Morten!

Seminariet inleds med att vi får höra centrala människorättsaktörers synpunkter på beredningen av den nationella handlingsplanen för mänskliga rättigheter. Efter lunch hörs organisationer och andra aktörer som framför kompakta inlägg om frågor som bör beaktas vid beredningen. Dehär inläggen kommer att beaktas av handlingsplanens beredare. Jag hoppas att det blir en livlig diskussion.

Hallitusohjelman mukaan ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma laaditaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Aikataulu on siis nopea. Toimintaohjelma on tarkoitus laatia vuosille 2012-2013, ja hallitusohjelmassa niin ikään mainittu ihmisoikeuspoliittinen selonteko laaditaan tämän jälkeen. Näin ollen selonteossa on aikanaan mahdollista seurata toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Toimintaohjelma on tarkoitus valmistella avoimessa prosessissa, dialogissa keskeisten ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Etenemistä voi myös seurata oikeusministeriön nettisivuille perustettavilta hankesivuilta.

Hyvät kuulijat,

Jo Wienin ihmisoikeuksien maailmankonferenssi vuonna 1993 suositti kaikille maille kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelua. Suomi on nyt tekemässä ensimmäistä toimintaohjelmaa, mutta ei kuitenkaan aloita valmistelua tyhjästä. Toimintaohjelmaa edeltävät laaditut ihmisoikeusselonteot sekä suuri määrä temaattisia ohjelmia ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta keskeisistä kysymyksistä - romanipoliittinen ohjelma, vammaispoliittinen ohjelma sekä valmisteilla olevat saamen kielen elvyttämisohjelma ja kansallinen kielistrategia, vain muutamia mainitakseni.

Tarkoitus on, että ihmisoikeustoimintaohjelma tuo lisäarvoa tähän asti tehtyyn työhön kokoamalla ihmisoikeuksien kannalta keskeiset tavoitteet ja prosessit yhteen, sekä yksilöimällä konkreettisia ihmisoikeusindikaattoreita seurannan pohjaksi. On myös luontevaa, että ensimmäinen ihmisoikeustoimintaohjelma tarkastelee ns. ihmisoikeusarkkitehtuuria, eli ihmisoikeuksissa keskeisten toimijoiden roolia ja yhteistyörakenteita.

Yhdenvertaisuuskysymykset tulevat varmasti painottumaan ihmisoikeustoimintaohjelmassa. Näin yhtäältä siitä syystä, että syrjinnän kielto sisältyy sekä Suomea sitoviin keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin että perustuslakiimme, ja sen voi sanoa olevan ihmisoikeusajattelun keskeistä ydinaluetta.

Toisaalta yhdenvertaisuuskysymykset on tarpeellista sisällyttää toimintaohjelmaan siksi, että meillä on nähdäkseni vielä paljon tekemistä syrjimättömyyden ja oikeuksien tasa-arvoisen toteutumisen eteen. Hyvistä pyrkimyksistä huolimatta kaikki eivät tämän päivän Suomessa ole yhdenvertaisia. Ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti heidän erilaisuutensa takia. Valtiovallan edustajat eivät tietenkään voi sinänsä ottaa vastuuta kaikista niistä loukkauksista, joihin yksittäiset ihmisten syyllistyvät eri vähemmistöihin kuuluvia kohtaan, mutta meillä on selkeä vastuu suvaitsevamman ilmapiirin luomisessa, rakenteellisen syrjinnän tunnistamisesta ja turvallisen yhteiskunnan rakentamisesta. Tavoitteena tulee olla yhteiskunta, jossa kaikki ihmiset uskaltavat liikkua vapaasti ja ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa, ja jossa on tehokkaita oikeussuojakeinoja loukkausten uhreille.

Bästa åhörare,

Jag har med oro följt den allt mer spända och delvis nedsättande debatten kring olika minoriteter och invandrare. Ännu mer oroväckande är förstås de direkta påhoppen och brotten där gärningsmannen har haft ett rasistiskt motiv. Genom att stifta lagar kommer vi inte nödvändigtvis att kunna ändra på den negativa inställningen bl.a. till romer, muslimer och sexuella minoriteter. Detta innebär ändå att vi har desto större orsak att trygga likabehandlingen åtminstone i lagstiftningen samt säkerställa ett tillräckligt rättsskydd för de berörda.

Därför tänker jag arbeta målmedvetet för att man under pågående regeringsperiod äntligen skall få till stånd en ny likabehandlingslag, som beaktar alla diskrimineringsgrunder på ett likvärdigt sätt. Vi måste med det snaraste sträva efter att samma rättsmedel och påföljder gäller för alla diskrimineringsgrunder - oavsett om det gäller etniskt ursprung, religion, språk, funktionshinder eller sexuell läggning.

Hyvät kuulijat,

Mainitsen seuraavaksi muutaman esimerkin esille nousseista yhdenvertaisuuskysymyksistä:

Seminaarissa puhuu myöhemmin EU:n perusoikeusviraston johtaja Morten Kjaerum. Olemme saaneet perusoikeusviraston vähemmistöjen asemaa koskevasta raportista lukea erityisesti Suomessa asuvien somaleiden joutuvan huomattavan usein rasististen hyökkäysten uhreiksi. Useimmat heistä eivät myöskään olleet raportoineet tapauksista mm. siksi, etteivät uskoneet sen vaikuttavan mihinkään. Voi myös kysyä, onko maan ilmapiiri koventunut niin, etteivät esimerkiksi maahanmuuttajanuoret koe voivansa turvallisesti käyttää omaa kieltään julkisilla paikoilla tai koulussa.

Myös perinteisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansa saamelaisten tilanteessa on kehittämistä. Esimerkiksi romaninainen voi joutua moniperusteisen syrjinnän kohteeksi, jos perinteinen asu estää työpaikan saamisen. Myös romanikielen tilanne on haasteellinen, ja edellyttää meiltä aktiivisia toimia.

I Finland kan vi vara stolta över att vi har ett eget ursprungsfolk - samerna. Samerna och den samiska kulturen är en rikedom för oss och för de andra nordiska länderna där samer bor. Vi har ett ansvar att bevara och stärka den samiska kulturen. Enligt Sametingets utredningar förverkligas samernas språkliga rättigheter dock inte fullt ut ens inom sameområdet och ännu sämre är det med de språkliga och kulturella rättigheterna för samer som bor utanför sameområdet. Jag är ändå övertygad om att vi är på väg åt rätt håll och konstaterar ned tillförsikt att regeringsprogrammet innehåller mycket betydliga målsättningar beträffande samernas rättigheter: åtgärderna i stimulansprogrammet för det samiska språket ska genomföras och ILO-konvention nr 169 gällande ursprungsfolk ska äntligen ratificeras.

YK:n vammaissopimuksen ratifioiminen on myös vireillä. Sopimus painottaa mm. vammaisten osallistumisoikeutta heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Maamme lasten ja nuorten osalta raportoidaan eriarvoistumisesta. Yhteiskunnallisessa osallistumisessa näkyy entistä selvemmin eroja iän ja sosioekonomisen taustan perusteella.

Tasa-arvoisena pidetyssä Suomessa emme aina ole löytäneet riittäviä ratkaisuja naisten oikeuksien loukkauksiin. Erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta toistuu Suomelle osoitetuissa kansainvälisten sopimusvalvontaelinten suosituksissa. Ihmiskaupan uhreja tunnistamme vielä puutteellisesti.

Hyvät kuulijat,

Kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma luo hyvän pohjan myös kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikkamme uskottavuudelle. Toivon, että Suomi - sekä kahdenvälisesti että eri kansainvälisillä foorumeilla - toimii ihmisoikeuskysymyksissä aktiivisesti, ja että Suomi yhä enemmän voidaan nähdä maana, joka toimii ihmisoikeuspolitiikassa myönteisenä esimerkkinä.

Ihmisoikeuksien merkityksestä on kovenevassa kansainvälisessä ilmapiirissä esitetty ajoittain myös pessimistisiä arvioita. Uskon kuitenkin, että Suomessa ihmisoikeuksilla on entistä enemmän painoarvoa. Ihmisoikeuksiin ja myös erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin viitataan enenevästi suomalaisissa tuomioistuimissa ja hallinnon asiakirjoissa.

Bästa åhörare,

En framgångsrik människorättspolitik kan enbart grunda sig på samarbete och öppen diskussion. En av de viktigaste principerna i den nationella handlingsplanen är dialogen med medborgarna, människorättsorganisationer och andra intressentgrupper. Jag uppmanar er därför att vara aktiva och delta i denna viktiga process när vi framställer vår första handlingsplan för mänskliga rättigheter!

Med dessa ord önskar jag er alla hjärtligt välkomna! Toivon teille kaikille keskustelevaa ja antoisaa seminaaria!

Anna-Maja Henriksson