Ministeri Henriksson Velkaneuvonta ry:n 20-vuotisjuhlaseminaarissa 22.11.2013

Oikeusministeriö 26.11.2013 11.05
Puhe -

Hyvät juhlaseminaarin osanottajat,

I februari hade det gått 20 sedan lagen om skuldsanering trädde i kraft. Lagen stiftades till följd av den djupa recessionen i början av 1990-talet för att hjälpa överskuldsatta privatpersoner att klara av sin övermäktiga skuldbörda. De som drabbades värst av lågkonjunkturen var människor som gått i borgen för någon annans skuld, företagare och bostadsgäldenärer. Syftet med lagen om skuldsanering är att rätta till privatpersoners ekonomiska situation och hjälpa dem till en ny skuldfri början. Detta syfte är lika aktuellt nu som det var när lagen trädde i kraft.

[Helmikuussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun velkajärjestelylaki tuli voimaan. Velkajärjestelylaki säädettiin 1990-luvun alun laman seurauksena auttamaan ylivelkaantuneita yksityishenkilöitä selviytymään ylivoimaisesta velkataakastaan. Talouslaman seurauksena vaikeuksiin ajautuivat erityisesti monet toisen velasta takauksen antaneet henkilöt, yrittäjät ja asuntovelalliset. Velkajärjestelylain tarkoituksena oli yksityishenkilöiden taloudellisen tilanteen korjaaminen ja heidän auttamisensa uuteen velattomaan alkuun. Tämä tavoite on yhtä ajankohtainen nyt kuin lakia säädettäessäkin.]

Lainsäädännön lisäksi ylivelkaantuneiden henkilöiden auttaminen uuteen alkuun edellyttää toimivaa neuvontaorganisaatiota ja osaavia, työhönsä perehtyneitä neuvojia ja selvittäjiä. Ilman toimivaa neuvontaorganisaatioita ei velkajärjestelylainsäädäntökään toimi. Olemme onnekkaita siinä, että alalle on hakeutunut lukuisa määrä henkilöitä, joille ylivelkaantuneiden ihmisten auttaminen ei ole pelkkää työtä, vaan elämäntehtävä.

Huomenna tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun velkajärjestelyn ammattilaiset perustivat oman yhdistyksen - Velkaneuvonta ry:n - jonka tavoitteeksi asetettiin kehittää talous- ja velkaneuvontatyötä, vakiinnuttaa velkaneuvonnan asema ja saatavuus, vaikuttaa lainsäädäntöön ja harjoitettavaan oikeus-, sosiaali-, terveys- ja talouspolitiikkaan sekä toimia yhteistyössä kaikkien velkajärjestelyasioita hoitavien tahojen kanssa. Yhdistys on ollut merkittävä toimija velkajärjestelykentällä, ja sen tavoitteet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin ne olivat yhdistystä perustettaessa.

Minun syntymäpäivälahjani Velkaneuvonta ry:lle sen 20-vuotissyntymäpäivänä on kertoa velkajärjestelylakiin ehdotetuista muutoksista. Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti mietintönsä velkajärjestelylain tarkistamisesta eilen. Myös Velkaneuvonta ry:n osaaminen ja asiantuntemus olivat työryhmän käytettävissä.

Mietinnössä ehdotetaan helpotettavaksi yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn. Työryhmä ehdottaa, että yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien jatkamiskelpoisen elinkeinotoiminnan järjesteleminen tulisi tietyin edellytyksin mahdolliseksi velkajärjestelylain mukaisessa menettelyssä. Velkajärjestelyssä voitaisiin järjestellä yksityisen elinkeinon- tai ammatinharjoittajan yksityistalouden velkojen lisäksi hänen elinkeinotoimintaan liittyvät velkansa. Velkaongelmiin joutuneen yrittäjän talouden kokonaistilanteen korjaaminen velkajärjestelyssä tulisi siten mahdolliseksi. Työryhmän esitys merkitsee uutta mahdollisuutta rehellisesti toimineille pienyrittäjille, joiden elinkeinotoiminta on jatkamiskelpoista.

Nykyisin velkajärjestelyssä ei voida lainkaan järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja. Yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Pienyrittäjälle yrityssaneeraus on usein liian raskas ja kallis vaihtoehto. Silloin kun yrittäjän toiminta on melko pienimuotoista eikä olennaisesti eroa palkansaajan toiminnasta, on perusteltua, että velkajärjestely on mahdollinen toimivalle yrittäjälle. Vaikka ehdotus ei koske yhtiömuodossa elinkeinotoimintaa harjoittavia yrittäjiä, on se merkittävä. Yli 40 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä on niin sanottuja toiminimiä, joille nyt avautuu mahdollisuus päästä velkajärjestelyyn. Uudistuksen myötä myös yrittäjän omistusasunnon suoja paranee.

Kahdessakymmenessä vuodessa yhteiskunta on muuttunut, samoin talous- ja velkaneuvonnan asiakaskunta sekä velkajärjestelyyn hakeutuvien velkaantumisen syyt. Nykyisin yli puolella talous- ja velkaneuvonnan asiakkaista velat koostuvat pääosin kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista. Nykyistä yhteiskuntaa voidaan luonnehtia luottoyhteiskunnaksi, jossa luottojen käyttö on laajaa ja niiden markkinointi osin voimallista ja perintä tehokasta. Luotonantoa ja perintää koskevaan lainsäädäntöön on tehty viime vuosina huomattavia muutoksia. Velkaneuvonta ry on ollut vaikuttamassa luotonantoa ja perintää koskevan lainsäädännön valmisteluun. Tämän vuoden kesäkuun alussa tuli voimaan laki, jolla pikaluottojen todelliselle vuosikorolle säädettiin korkokatto. Maaliskuussa voimaan tulleen perintälain uudistuksen tavoitteena taas oli perintäkulujen kohtuullistaminen sekä hyvän perintätavan toteuttaminen. Viime vuonna toteutettiin uudistus, jolla summaaristen riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja leikattiin. Myös velkajärjestelylaissa tulisi ottaa huomioon luottoyhteiskunnan rakenteelliset tekijät. Työryhmä ehdottaakin, että velkaantumisen moitittavuutta arvosteltaessa kiinnitettäisiin velallisen toiminnan lisäksi huomiota siihen, onko velkoja toiminut luotonannossa vastuullisesti. Erityisenä arviointiperusteena mainittaisiin myös velallisen ikä.

Att det är så lätt att få krediter har lett till att ungdomars skuldsättning har blivit ett nytt problem i samhället. Ungdomars överskuldsättning har ökat under de senaste åren och allra mest bland ungdomar som är under 25 år. Problem i anslutning till återbetalning av snabblån förekommer i synnerhet bland ungdomar. Enligt arbetsgruppen bör arbetslösa ungdomar beviljas skuldsanering snabbare. Detta är motiverat, eftersom överskuldsättning kan leda till många andra problem i en ungdoms liv. Den föreslagna reformen kan ge ungdomen möjlighet till en ny början och förebygga utslagning. Enligt arbetsgruppens förslag ska arbetslösa också annars ges bättre möjligheter till skuldsanering.

[Luottojen helppo saatavuus on osaltaan vaikuttanut siihen, että nuorten velkaantuminen on noussut uudeksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Nuorten ylivelkaantuminen on viime vuosina lisääntynyt ja kaikkein voimakkainta se on alle 25-vuotiaiden nuorten ryhmässä. Pikaluottojen takaisinmaksuun liittyvät ongelmat koskevat erityisesti nuoria. Työryhmä ehdottaakin, että nuorten työttömien pääsyä velkajärjestelyyn nopeutettaisiin. Tämä on perusteltua, sillä ylivelkaantuminen saattaa johtaa moniin muihin ongelmiin nuoren elämässä. Työryhmän ehdottama uudistus on kannatettava, sillä se voi auttaa nuoria uuteen alkuun ja ehkäistä syrjäytymistä. Työryhmä ehdottaa helpotuksia myös muiden työttömien pääsylle velkajärjestelyyn.]

Samoin työryhmä ehdottaa joitain helpotuksia velallisten selviytymiseen maksuohjelmasta. Velallista kannustettaisiin tulonhankintaan korottamalla osuutta, jonka velallinen saa pitää itsellään hankkiessaan lisätuloja velkajärjestelyn aikana. Velallinen saisi pitää kokonaan itsellään lisäansiot, jotka eivät ylitä 1500 euroa kalenterivuodessa. Velallisen oikeutta vapaakuukausien pitämiseen lisättäisiin silloin, kun maksuohjelman kesto ylittää normaalit 3 vuotta.

Velkajärjestelymenettelyä työryhmä yksinkertaistaisi siten, että velan määrä maksuohjelmassa määräytyisi jo velkajärjestelyhakemuksessa käytetyn saldopäivän mukaan. Tiedoksiannot velalliselle, velkojille ja muille tahoille toimitettaisiin postin sijasta sähköpostitse. Tuomioistuin voisi vahvistaa maksuohjelman yksinkertaistetussa menettelyssä velkojien enemmistön suostumuksella. Velkajärjestelyn käytön lisäämistä koskevat ehdotukset tarkoittavat lisätyötä talous- ja velkaneuvonnalle sekä tuomioistuimille, mutta menettelyä yksinkertaistamalla saataisiin aikaan tarvittavat kustannussäästöt.

Työryhmän mietintö lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden aikana, jotta lainmuutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Muutokset velkajärjestelykentällä eivät kuitenkaan jää tähän. Oikeudenhoidon uudistamisohjelman mukaan talous- ja velkaneuvonnan valtiollistamista selvitetään. Tällöin tavoitteena tulee olla, että velallisille koko maassa voidaan taata yhdenmukaiset palvelut. Tämä vaatii riittävän määrän resursseja. Uskon, että panostaminen velkaongelmien ratkaisemiseen näkyy kustannussäästöinä muilla sektoreilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltomenoissa.

Jag vill varmt gratulera Skuldrådgivning rf för dess 20-åriga verksamhet och önska er alla ett intressant seminarium.

[Haluan vielä lämpimästi onnitella 20-vuotiasta Velkaneuvonta ry:tä ja toivotan kaikille osanottajille antoisaa seminaaria.]