Ministeri Henriksson viittomakielen päivän seminaarissa 12.2.2014

Oikeusministeriö 12.2.2014 12.57
Puhe -

Hyvät kuulijat, bästa åhörare,

Kiitos kutsusta tähän tilaisuuteen. Tilaisuus on erityisen mielenkiintoinen ja ajankohtainen, koska viittomakielet ovat tällä hetkellä ajankohtainen aihe myös meillä oikeusministeriössä. Tarkastelen tässä puheessa kansallisia viittomakieliämme ja niiden juridista perustaa. Haluan kuitenkin käsitellä tätä teemaa ja kielellisiä oikeuksia maassamme hieman laajemminkin.

Tack för inbjudan till detta seminarium. Dagens tema är speciellt intressant eftersom teckenspråk är en aktuell fråga också hos oss vid justitieministeriet. I mitt tal behandlar jag våra nationella teckenspråk och deras rättsliga grund, men jag vill också behandla temat och de språkliga rättigheterna i vårt land också på ett mer allmänt plan.

Som det redan konstaterats, har Finland två skilda nationella teckenspråk, finskt och finlandssvenskt teckenspråk.

Enligt 17 § i grundlagen är Finlands nationalspråk finska och svenska, men även samerna som urfolk och romerna och andra grupper har rätt att bevara och utveckla sitt språk och sin kultur. I grundlagen föreskrivs också att rättigheterna för dem som använder teckenspråk samt för dem som på grund av handikapp behöver tolknings- och översättningshjälp ska tryggas genom lag. Just denna bestämmelse i grundlagen är den nationella utgångspunkten för de teckenspråkigas språkliga rättigheter.

Muillakin perusoikeussäännöksillä on kiinteitä yhtymäkohtia kielellisiin oikeuksiin. Perustuslain 6 §:ssä säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta ja kielletään syrjintä muun muassa kielen perusteella, ja 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Viittomakielisten kannalta tärkeitä ovat myös säännökset, jotka koskevat sananvapautta ja osallistumisoikeuksia, oikeutta työhön ja oikeutta maksuttomaan perusopetukseen sekä yhtäläistä mahdollisuutta saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti muutakin kuin perusopetusta. Oikeusturvaa, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää hallintoa, koskevan perusoikeussäännöksen keskeisiin osatekijöihin kuuluu tulkitsemis- ja käännösavun järjestäminen silloin, kun sitä tarvitaan.

Eri hallinnonalojen erityislainsäädännössä on lukuisia säännöksiä, jotka koskevat viittomakieliä ja viittomakieltä käyttävien henkilöiden oikeuksia. Nämä koskevat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä opetusta ja tiedonvälitystä. Monissa säädöksissä viittomakieliset huomioidaan vammaisryhmänä. Vuonna 1995 toteutetun perusoikeusuudistuksen jälkeen viittomakieliset on kuitenkin oikeutetusti alettu nähdä myös kieli- ja kulttuuriryhmänä.

Täällä on käsitelty tänään viittomakielen asemaa opetuksessa. Opetusalalla on keskeistä, että peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulun opetuskielenä voi olla viittomakieli ja viittomakieltä voidaan opettaa myös äidinkielenä.

Förvaltningslagen innehåller en mycket central bestämmelse angående teckenspråkigas språkliga rättigheter. Enligt förvaltningslagen ska en myndighet ordna tolkning och översättning i ett ärende som kan inledas av en myndighet, om en part som använder teckenspråk inte behärskar det språk, finska eller svenska, som ska användas vid myndigheten, eller om parten på grund av handikapp eller sjukdom inte kan göra sig förstådd.

Med tanke på teckenspråkigas tillgång till information är det viktigt att Rundradion uttryckligen enligt lag är skyldig att tillhandahålla tjänster på teckenspråk. I lagen om televisions- och radioverksamhet föreskrivs också om programmens undertexter. Syftet med presstödet är för sin del att understöda bland annat tidningar och nätpublikationer som ges ut på teckenspråk.

Kielilaissa viittomakielet nostetaan maamme muiden kielten rinnalle kieliolojen seurannassa. Viittomakielisten kielioloja on tarkasteltu vuosina 2006, 2009 ja 2013 eduskunnalle annetuissa valtioneuvoston kertomuksissa kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomukset on valmisteltu oikeusministeriössä ja viittomakielistä yhteisöä on kuultu niiden valmistelussa.

Vuonna 2013 annetun kertomuksen mukaan viittomakielisten tietoisuutta kielellisistä oikeuksistaan sekä viranomaisten viittomakielistä tiedottamista olisi lisättävä. Esimerkiksi oikeusministeriö on järjestänyt vaalitiedotusta molemmilla kotimaisilla viittomakielillä, ja joissakin kunnissa on edistytty viittomakielisessä verkkotiedottamisessa. Järjestöjen yhteydenpito viranomaisiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin on vilkastunut viime vuosina, ja joillakin aloilla viittomakielet tunnistetaan aikaisempaa paremmin.

Bästa åhörare,

Om teckenspråkigas rättigheter stadgas också på nordisk, europeisk och internationell nivå. Överenskommelser med stor betydelse för de teckenspråkiga är FN:s, Europarådets och Europeiska unionens olika instrument som gäller språkliga rättigheter, förbud mot diskriminering och rättigheter för personer med funktionsnedsättning. Till exempel både FN:s internationella konvention om medborgerliga och politiska rättigheter och konventionen om barnens rättigheter innehåller artiklar om minoriteternas rättigheter. I den europeiska människorättskonventionen är språkliga rättigheter en central del av rätten till rättvis rättegång och förbudet mot diskriminering.

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetaan unionin kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus sekä sitoudutaan kunnioittamaan sitä.

Yhdenvertaisuuslailla on pantu täytäntöön Euroopan unionin syrjintä- ja työsyrjintädirektiivit. Syksyllä 2010 annettu EU:n direktiivi oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä koskee muun muassa tulkkauksen ja käännösten laatua. Direktiivi on pantu täytäntöön muun muassa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin ja esitutkintalakiin tehdyillä muutoksilla.

YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus on tärkeä viittomakielisten kielellisten oikeuksien kannalta. Yleissopimuksesta ilmenee vammaisnäkökulman sekä kieli- ja kulttuurinäkökulman rinnakkaisuus. Viittomakieli tunnustetaan siinä kieleksi ja rinnastetaan puhuttuihin kieliin. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen vuonna 2007. Ratifiointityöryhmän mietintö on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle.

Hyvät kuulijat,

Oikeusministeriön vuonna 2010 asettaman Viittomakielisten kielelliset oikeudet - työryhmän mietinnöstä ilmeni, että viittomakielisten oikeuksien kehitys on vaihdellut hallinnonaloittain. Mietinnöstä kävi ilmi, että viittomakielisen yhteisön jäsenille myönnetyt oikeudet ja palvelut tarjoutuvat usein pelkästään kuurouteen liitetyn vammaisuuden määrittelyn kautta, vaikka viittomakieliset määrittelevät itsensä ensisijaisesti kieli- ja kulttuuriryhmäksi.

Viranomaisten tietoisuus viittomakielistä, viittomakielisen yhteisön osallistaminen sitä koskevaan päätöksentekoon sekä hallinnonalojen rajat ylittävä jatkuva yhteistyö on tärkeää. Tätä yhteistyötä on lisätty esimerkiksi siten, että oikeusministeriön yhteydessä toimivaan kieliasiain neuvottelukuntaan on nimitetty viittomakielisten edustaja pysyväksi asiantuntijaksi toimikaudelle 2012 - 2015.

Aikaisemmissa puheissa tänään jo mainittu, vuonna 2010 julkaistu Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma on ollut erityisen hyödyllinen muun muassa ministeriön valmistelutyössä ja suunnitelmissa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että viittomakielisten oikeuksien toteutumista kehitetään ja mahdollisuus säätää viittomakielilaki selvitetään. Hallitusohjelmaan perustuva selvitys mahdollisuudesta säätää viittomakielilaki käynnistyi oikeusministeriössä vuonna 2012. Kuurojen Liiton alustavan kartoituksen pohjalta laadittiin arviomuistio, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoja viittomakielisten kielellisten oikeuksien edistämiseksi. Mahdollisiksi toimintatavoiksi esitettiin nykyisen lainsäädännön toimivuuden ja soveltamisen parantamista, olemassa olevan lainsäädännön kehittämistä tai erillisen viittomakielilain säätämistä.

Monet lausunnonantajat puolsivat erillisen viittomakielilain säätämistä sen lisäksi, että voimassa olevaa erityislainsäädäntöä tarkistetaan ja kehitetään tarvittavilta osin.

Till följd av remissbehandlingen tillsatte justitieministeriet på hösten en arbetsgrupp som fick i uppdrag att bereda en teckenspråkslag. Arbetsgruppen har till uppgift att bereda ett förslag till en kort allmän lag om teckenspråk i form av en regeringsproposition. Vidare ska arbetsgruppen också se över speciallagstiftningen som berör de teckenspråkiga. Vid beredningen beaktas också innehållet i FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning.
Till arbetsgruppen hör representanter från de centrala ministerierna, Utbildningsstyrelsen, Finlands Dövas Förbund och föreningen Finlandssvenska teckenspråkiga. Målet är att stifta en allmän lag om teckenspråk redan under den pågående valperioden. Jag önskar att detta mål nås.

Tarkoituksena on, että viittomakielilaki on suppea yleislaki, joka tukee viittomakielisten huomioimista kieli- ja kulttuuriryhmänä sekä lisää tietoisuutta viittomakielisten oikeuksista. Varsinaiset säännökset viittomakielisten oikeuksista tulevat edelleen sisältymään erityislainsäädäntöön.

Viittomakielilain käytännön sovellettavuus on tärkeää. Siihen on tarkoitus ottaa säännökset lain soveltamisalasta, suhteesta muuhun lainsäädäntöön ja valvonnasta. Keskeistä on, että sekä suomalainen että suomenruotsalainen viittomakieli määritellään siinä viittomakieleksi. Nykyisessä lainsäädännössä suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä ei yleensä eroteta toisistaan, vaan puhutaan yleisesti viittomakielestä. Ainoan poikkeuksen tästä muodostaa kansalaisuuslaki, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden myöntämisen edellytyksenä ulkomaalaiselle voi olla suomen tai ruotsin kielen tyydyttävän suullisen ja kirjallisen taidon sijasta vastaava suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito.

Viittomakielisten palvelujen kehittämisen haasteita ovat viittomakielisen yhteisön alueellinen hajaantuneisuus, pienet ikäluokat sekä viranomaisten ja kuntien taloudelliset resurssit. Huoli viittomakielisten lasten oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin on syventynyt viittomakielisessä yhteisössä. Huomiota on kiinnitetty viittomakielen asemaan opetuskielenä sekä viittomakielisen oppimateriaalin puutteeseen.

Ett stort problem är att utbudet av utbildning i finlandssvenskt teckenspråk är mycket sporadiskt och tolkutbildning saknas helt och hållet.

Hyvät kuulijat, bästa åhörare

Arbetet för att förbättra teckenspråkigas språkliga rättigheter har gått framåt, men mycket återstår att göra. Jag ser det som mycket viktigt att fästa uppmärksamhet vid teckenspråkigas rättigheter och att på en bredare front utveckla tjänster på teckenspråk. Den kritiska perioden för språkinlärning ligger i den tidiga barndomen. Därför upplever jag att det med tanke på teckenspråkiga barns språkutveckling är viktigt att rikta åtgärder i synnerhet på förskolepedagogik. En annan kritisk fråga är att det finlandssvenska teckenspråket redan länge befunnit sig i en särskilt hotad ställning. Jag önskar att teckenspråkslagen som för närvarande bereds vid justitieministeriet gör teckenspråkigas språkliga rättigheter mer synliga och stöder beaktandet av dessa rättigheter på de olika förvaltningsområdena.

Viittomakielisten kielellisiä oikeuksia koskevassa työssä on viime vuosina edistytty, mutta vielä on kehitettävää. Pidän hyvin tärkeänä, että viittomakieliä käyttävien oikeuksiin kiinnitetään huomiota ja viittomakielisiä palveluja kehitetään laajemmin. Kielenoppimisen herkkyysvaihe on varhaislapsuudessa. Näin ollen varsinkin varhaiskasvatukseen suunnatut toimenpiteet ovat mielestäni tärkeitä viittomakieltä käyttävien lasten kielitaidon kehittymisen kannalta. Lisäksi on huolestuttavaa, että suomenruotsalainen viittomakieli on jo pitkään ollut erityisen uhanalaisessa asemassa. Toivon, että oikeusministeriössä valmisteltava viittomakielilaki tekisi viittomakielisten kielelliset oikeudet aikaisempaa näkyvämmiksi ja tukisi niiden huomioimista eri hallinnonaloilla.

Kiitos. Tack.