Hyppää sisältöön
Media

Tuomioistuimen ulkopuoliset sakkomenettelyt selkeytyvät, kun ns. sakkomenettely otetaan käyttöön

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 7.7.2016 15.04
Tiedote
Tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuva rikosasioiden käsittely uudistuu. Menettelyt selkeytyvät ja syyttäjien työ kevenee, kun ratkaisuvalta eräissä tavallisimmissa rikkomuksissa siirtyy jatkossa poliisille. Rikoksesta epäillyn oikeusturva paranee, sillä menettelyn käyttö edellyttää hänen suostumustaan.
Uudistukseen liittyvä lainsäädäntö on hyväksytty ja vahvistettu jo vuonna 2010, mutta sen toteuttamista lykättiin tuolloin odottamaan poliisin asianhallintajärjestelmän uudistamista.

Hallitus antoi tänään 7. heinäkuuta eduskunnalle esityksen tämän uuden summaarisen rikosprosessin eli niin sanotun sakkomenettelyn käyttöön ottamisesta. Tavoitteena on, että uudistus tulisi voimaan tämän vuoden joulukuun alusta.

Jatkossa poliisi-, tulli- tai rajavartiomies voi tuomita liikenteeseen liittyvästä rikkomuksesta tai näpistyksestä enintään 20 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen. Samalla voidaan määrätä enimmillään 1 000 euron arvoinen menettämisseuraamus. Muissa tapauksissa rangaistus menee edelleen syyttäjän vahvistettavaksi.

Nykyisin yli kolme neljäsosaa kaikista rikosasioista käsitellään tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä. Rangaistusmääräyksellä voidaan määrätä sakko rikkomuksesta, josta enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta. Rikesakko voidaan määrätä seuraamukseksi vain, jos laissa nimenomaisesti näin säädetään.

Tuomioistuimen ulkopuolisen menettelyn käyttöön vaaditaan rikkomuksesta epäillyn suostumus. Nykyisin asian saaminen perusteellisempaan käsittelyyn edellyttää aktiivisuutta, joko rangaistusvaatimuksen vastustamista tai rikesakkomääräyksen viemistä käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Uudistus ei kuitenkaan koske automaattista liikennevalvontaa. Näissä tapauksissa rikesakko tulee siis edelleen maksettavaksi, jollei henkilö vastusta sen määräämistä.

Rikesakko tulee ainoaksi rangaistukseksi niistä rikkomuksista, joista se nyt on vaihtoehtoinen rangaistus sakon kanssa. Uudistus edistää rikokseen syyllistyneiden yhdenvertaista kohtelua ja selkeyttää rangaistusjärjestelmää. Jatkossa kaikkiin tuomioistuimen ulkopuolella määrättyihin sakkoihin saa myös hakea muutosta.

Soveltamisalaa aiotaan laajentaa

Oikeusministeriö on vastikään asettanut työryhmän selvittämään tulevan sakkomenettelyn soveltamisalan laajentamista. Taustalla on nykyisen hallituksen linjaus, jonka mukaan summaariseen menettelyyn siirretään rikosasiat, joista voi seurata sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Sakkomenettelyssä ei kuitenkaan jatkossakaan voitaisi määrätä sakkoa ankarampaa rangaistusseuraamusta.

Rikosuhrimaksu käyttöön samanaikaisesti

Samanaikaisesti sakkomenettelyuudistuksen kanssa on tulossa voimaan myös rikosuhrimaksua koskeva uudistus. Rikosuhrimaksua koskeva laki on hyväksytty ja vahvistettu vuonna 2015.

Rikosuhrimaksun maksamiseen on velvollinen täysi-ikäisenä rikoksen tehnyt henkilö, joka tuomitaan rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta. Maksun suuruus on 40 euroa, jos säädetty maksimirangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta, ja 80 euroa, jos säädetty maksimirangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta. Oikeushenkilölle eli yritykselle tai yhteisölle määrättävä rikosuhrimaksu on 800 euroa.

Rikoksentekijöiltä perittävän maksun tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kanavoitavaa valtion rahoitusta.

Lisätietoja:
- sakkomenettelystä: lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500,
- rikosuhrimaksusta: erikoissuunnittelija Venla Salmi, puh. 02951 50418,
sähköposti: [email protected]

 
Sivun alkuun