Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Hallintotuomioistuinpäivässä 2.2.2016

Oikeusministeriö 2.2.2016 10.38
Puhe

Hyvät kuulijat,

Olen iloinen voidessani tuoda oikeusministeriön tervehdyksen tänään vietettävään Hallintotuomioistuinpäivään. Kerron lyhyesti muutamasta erityisesti hallinto-oikeuksien näkökulmasta kiinnostavasta ajankohtaisesta hankkeesta.

Aloitetaan niistä kaikkein ajankohtaisimmasta eli turvapaikanhakijakriisistä. Kuten tiedätte, kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä kasvoi Suomessa merkittävästi viime vuoden aikana. Hakemuksia tuli yli 32 000 kappaletta, kun edellisenä vuonna hakemuksia tuli alle 3 700. Hakijoiden määrän kasvu aiheuttaa haasteita Maahanmuuttovirastolle ensimmäisen asteen päätöksen-tekijänä sekä valitusasioita ratkaiseville Helsingin hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on nopeuttaa ja sujuvoittaa turvapaikka-asioiden käsittelyä sekä hillitä näihin prosesseihin liittyviä kustannuksia, ottaen huomioon hakijoiden oikeusturva. Hanke on yksi tärkeimmistä koko hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toimenpiteistä.

Asiaa koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on juuri ollut lausuntokierroksella. Esitysluonnoksessa ehdotettiin säädettäväksi, että kansainvälistä suojelua koskevat asiat tulisi käsitellä tuomioistuimissa kiireellisinä. Näitä asioita koskevien valitusten muutoksenhakuaikoja ehdotettiin myös lyhennettäväksi. Edelleen hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpanoja näitä asioita käsiteltäessä ehdotettiin supistettavaksi. Niitä edellytyksiä, joiden nojalla korkein hallinto-oikeus voi myöntää valitusluvan, ehdotettiin tiukennettavaksi.

Oikeusapua myönnettäisiin luonnoksen mukaan turvapaikkatutkinnassa vain, jos siihen on erityisen painavia syitä. Ulkomaalaislaista ehdotettiin poistettavaksi säännös, jonka perusteella hallintoasiaa käsiteltäessä ulkomaalaiselle määrättynä avustajana voi toimia myös muu lakimieskoulutuksen saanut henkilö kuin julkinen oikeusavustaja. Säilöön otetun ulkomaalaisen asian käsittelyä käräjäoikeudessa ehdotettiin muutettavaksi sujuvammaksi ja vastaamaan nykyistä pakkokeinolakia.

Luonnoksesta saatua lausuntopalautetta analysoidaan parhaillaan ja hallituksen esitys on siis vielä jatkovalmistelussa. Tavoitteenamme on antaa esitys eduskunnalle kuitenkin tämän kuun aikana.

Säädösmuutosten lisäksi turvapaikanhakijakriisin hoitaminen edellyttää myös käytännön toimia. Turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu tulee väistämättä näkymään valitusmäärien huomattavana kasvuna Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Me oikeusministeriössä pyrimme turvaamaan tuomioistuinten toimintaedellytykset edellä mainittujen lakimuutosten lisäksi muun muassa lisäresursoinnilla, koulutuksella ja muulla hallinnollisella tuella. Helsingin hallinto-oikeuden ja jatkovalituksia käsittelevän korkeimman hallinto-oikeuden resursseja on jo nyt lisätty merkittävästi. Helsingin hallinto-oikeudelle on vuodelle 2016 lisätty määrärahoja 7,8 miljoonaa euroa ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle puolestaan 4,4 miljoonaa euroa.

Käytännön toimien keskeisenä tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman lyhyisiin käsittelyaikoihin. Oikeusturvan yhtenä osatekijänä on, että tuomioistuimet ratkaisevat asiat joutuisasti. Turvapaikkaa hakevien kannalta on tärkeää, että he saavat asiaansa ratkaisun kohtuullisessa ajassa. Tämä on tärkeää siksi, etteivät hakijat joudu asumaan vastaanottokeskuksissa tarpeettoman kauan. Asioiden viivytyksetön käsittely on tärkeää kuitenkin myös valtiontaloudellisista syistä. Lisäksi se voi osaltaan ennaltaehkäistä perusteettomia hakemuksia.

Henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitäminen, varmistaminen ja jatkuva kehittäminen on nykyisin keskeinen painopistealue kaikkialla työelämässä. Nämä seikat korostuvat erityisesti nopeasti muuttuvissa tilanteissa, kuten nyt ajankohtaisissa turvapaikka-asioissa. Uskon, että osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Vallitseva tilanne vaatii osaamista ja sitoutumista myös nykyiseltä henkilöstöltä, vaikka lisähenkilöstöresursseja on annettu ja tullaan antamaan tähän tarkoitukseen.

Koulutusmäärärahoja suunnataan tänä vuonna erityisesti turvapaikka-asioita käsittelevälle lainkäyttöhenkilöstölle. Vastuu täydennyskoulutuksen järjestämisestä on oikeusministeriön koulutusyksiköllä yhteistyössä sekä Helsingin hallinto-oikeuden että korkeimman hallinto-oikeuden kanssa. Tätä varten on perustettu erillinen koulutushanke ja laadittu turvapaikka-asioita koskeva koulutussuunnitelma vuodelle 2016. Ajankohtaisiin koulutustarpeisiin vastataan järjestämällä riittävästi ja joustavasti sekä yleistä peruskoulutusta, perehdyttämistä että syventävää turvapaikka-asioihin liittyvää substanssikoulutusta.

Edellä mainittujen käytännön toimien lisäksi on syytä pohtia myös turvapaikka-asioiden forum-säännöksiä ja sitä, pitäisikö turvapaikka-asioiden käsittely hajauttaa. Marraskuussa toimintansa aloittaneen oikeusministeriön työryhmän tehtävänä on arvioida hajauttamiseen liittyviä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia (esimerkiksi hajautetaanko kaikkiin hallinto-oikeuksiin vai ainoastaan tiettyihin) ja hajautuksen vaikutuksia niin oikeusturvaan kuin korkeimman hallinto-oikeudenkin toimintaan. Työryhmä on toistaiseksi kuullut laajasti sidosryhmiä, kuten Maahanmuuttovirastoa, poliisia, Pakolaisneuvontaa, oikeusapua sekä tulkkien ja kääntäjien edustajia. Lisäksi työryhmä on kuullut kaikkia hallinto-oikeuksia ja korkeinta hallinto-oikeutta.

Työryhmä laatii vielä tämän kuun aikana arviomuistion. Muistion valmistuttua se lähetetään lausuntokierrokselle. Ottaen huomioon lainsäädäntökysymykset ja myös asianhallintajärjestelmiin tarvittavat tekniset muutokset, hajauttaminen, mikäli siihen päädytään, voi tulla kyseeseen aikaisintaan vuoden 2017 alusta lukien. Tässä vaiheessa on luonnollisesti tarkoin seurattava mihin suuntaan hakijoiden määrä kehittyy ja tehdä ratkaisuja sen mukaan.

Sitten ajankohtaista tietoa muutamasta muusta hankkeesta. Kuten tiedätte, vuoden alussa tulivat voimaan yhteensä 178 lain muutoksenhakusäännöksiin tehdyt tarkistukset. Keskeistä tässä Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaankin sisältyneessä paketissa oli oikaisuvaatimuksen ja valitusluvan käytön laajentaminen uusiin asiaryhmiin. Lisäksi ylimääräistä muutoksenhakua rajattiin niin, että päätöksen poistamista tai purkamista voi hakea vain kerran samassa asiassa, jollei asiaa ole aivan välttämätöntä tutkia uudelleen.

Muutoksenhakupaketissa ei ehdotettu säännöksiä oikaisuvaatimuksesta ja valitusluvasta kaikkiin asiaryhmiin, joihin ne voisivat soveltua. Muutoksenhakupaketin eduskuntakäsittelyssä sekä perustuslakivaliokunta että lakivaliokunta totesivat, että on tärkeää jatkaa edelleen oikaisuvaatimusjärjestelmän ja valituslupajärjestelmän johdonmukaista kehittämistä ja laajentamista. Valiokunnat totesivat myös, että on syytä arvioida, onko hallintolainkäyttölakia syytä muuttaa tulevaisuudessa niin, että valituslupasääntely olisi pääsääntö, jolloin poikkeuksista siihen säädettäisiin erikseen.

Valituslupasääntelyä ei muutoksenhakupaketissa ulotettu lasten huostaanottoa koskeviin asioihin. Perustuslakivaliokunta kuitenkin totesi muutoksenhakupaketista antamassaan lausunnossa, että huostaanottoa koskevissa asioissa on myös sellaisia lapsen etuun liittyviä seikkoja, jotka puoltavat asian joutuisaa käsittelyä ja ratkaisujen lainvoimaiseksi tulemisen nopeuttamista. Parhaillaan selvitetäänkin edellytyksiä ottaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa käyttöön valituslupajärjestelmä lastensuojeluasioiden muutoksenhaussa mukaan lukien tahdonvastaista huostaanottoa ja sijaishuoltoon määräämistä koskevat hallinto-oikeuden päätökset.

Muita asiaryhmiä, joissa oikaisuvaatimuksen ja valitusluvan käyttöä selvitetään erikseen, ovat esimerkiksi ympäristöasiat. Ympäristöministeriössä on hallitusohjelman mukaisessa norminpurkuhengessä käynnissä muun muassa lakihankkeet, joilla luovuttaisiin maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä ja kaavoituksen sekä rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitettaisiin. Lisäksi ympäristölupamenettelyä sujuvoitettaisiin edelleen siirtämällä eräitä toimintoja pois luvanvaraisuudesta joko kokonaan tai selkeästi kevyempien menettelyjen piiriin.

Lopuksi vielä lyhyesti hallintolainkäyttölain kokonaisuudistuksesta. Oikeusministeriön asettaman hallintolainkäytön prosessityöryhmän mietintö Oikeudenkäynti hallintoasioissa valmistui hallituksen esityksen muodossa jo vuoden 2010 lopussa. Työryhmän ehdotukset saivat lausuntokierroksella laajaa kannatusta. Uuden prosessilain jatkovalmistelu on kuitenkin edelleen vireillä, sillä edellisellä vaalikaudella keskityttiin muutoksenhakupaketin valmisteluun.

Uudessa hallintoprosessilaissa on tarkoitus säätää hallintoasioita koskevasta oikeudenkäynnistä nykyistä täsmällisemmin ja informatiivisemmin. Uudessa laissa on tarpeen ottaa huomioon myös ihmisoikeustuomioistuimen uusin oikeuskäytäntö esimerkiksi suullisen käsittelyn järjestämisestä ja todisteiden hyödyntämiskielloista. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole muuttaa keskeisiä hallintoprosessin periaatteita.

Hallitusohjelman mukaisesti tuomioistuinten käsittelyaikoja lyhennetään muun muassa joustavoittamalla tuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä ja kehittämällä korkein hallinto-oikeus aidoksi ennakkoratkaisutuomioistuimeksi sekä rajaamalla valitusoikeuksia huomioon ottaen perustuslaista ja ihmisoikeussopimuksista tulevat reunaehdot. Tämä, valituslupasääntelyn laajeneminen uusiin asia-ryhmiin ja sitä koskeva perustuslakivaliokunnan kannanotto nostavat esiin kysymyksen, tulisiko valitusluvan olla yleislaissa pääsääntö silloin kun korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitetaan hallinto-oikeuden valitusasiassa antamasta päätöksestä. Tämä ei poistaisi mahdollisuutta, että eri hallinnonalojen laeissa olisi tästä pääsäännöstä poikkeavia säännöksiä. Perustuslakivaliokunnan lausunto muutoksenhakupaketista antaa viitteitä siihen, että valituslupajärjestelmää olisi mahdollista laajentaa huomattavasti nykyistä enemmän.

Uuden prosessilain kokonaisuudistus on laaja hanke. Uusien säännösten tulisi soveltua monenlaisten asioiden käsittelyyn. Säännösten tulisi olla selkeitä ja toimivia sekä hallintotuomioistuinten että niissä asioivien osapuolten ja heidän asiamiestensä kannalta. Muun muassa tästä johtuen hankkeen jatkovalmistelua varten on perustettu sähköinen verkosto, johon on nimetty jäseniä jokaisesta hallintotuomioistuimesta kommentoimaan valmistelussa muotoutuvaa ehdotusta, esittämään siihen parannuksia ja tuomaan käytännön näkökulmia valmistelutyöhön. Tavoitteena on, että esitys laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa voitaisiin antaa eduskunnalle viimeistään syksyllä 2017.

Sääntelyn kehittämisen lisäksi näen myös ICT:n kehittämisen tärkeäksi. Kuten tiedätte, oikeusministeriössä on vireillä hallinto- ja erityistuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmän kehittämishanke HAIPA. Hankkeen tehtävänä on tukea työmenetelmien kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä luomalla hallinto- ja erityistuomioistuimille tietojärjestelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa sähköisen yhteistyön muiden viranomaisten, yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja kansalaisten kanssa. HAIPA:n esiselvitysvaihe päättyi vuonna 2015. Hankkeelle saatiin neuvoteltua tuottavuusrahoitusta, joten hankkeessa on voitu siirtyä varsinaisen kehitystyön valmisteluun. Tällä hetkellä hankkeen organisointi ja tilojen etsintä on käynnissä. Johtoryhmän lisäksi asetetaan erilaisia työ- ja projektiryhmiä sekä perustetaan hanketoimisto, johon tullaan vuoden 2016 alkupuolella palkkaamaan työntekijöitä kohdetuomioistuimista. Lisäksi keväällä 2016 hankitaan kehittämistyöhön mukaan ulkopuolinen konsulttiyhtiö. Hanke toteutetaan vaiheistettuna ja uusi järjestelmä olisi suunnitelmien mukaan otettavissa käyttöön vuonna 2020.

Hyvät kuulijat,

Esitykseni lopuksi totean, että olen sitoutunut jatkamaan hallitusohjelman kivijalka-hankkeisiinkin sisältyvän Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimeenpanoa myös tänä vuonna. Tiedän, että ilman ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden läpivientiä koko oikeuslaitoksen rahoitustilanne ja sitä kautta ihmisten oikeusturva tulee olemaan vaakalaudalla. Paljon hyvää työtä on ohjelman toimeenpanossa jo tehty, ja tullaan tällä vaalikaudella vielä tekemään. Yhtä tärkeää, jos ei tärkeämpääkin, on silti tehtyjen päätösten tehokas täytäntöönpano.

Haluan toivottaa teille kaikille hyvää Hallintotuomioistuinpäivää!

Jari Lindström