Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Helsingin oikeusaputoimiston 130-vuotisjuhlaseminaarissa 24.11.2015

Oikeusministeriö 25.11.2015 9.26
Puhe

Hyvät kuulijat,

on ilo oikeusministerinä avata seminaari, jolla juhlistetaan Helsingin oikeusaputoimiston 130-vuotiasta taivalta. Samalla voimme juhlistaa julkisen oikeusavun syntyhetkeä Suomessa. Helsingin kaupunki oli edelläkävijä.

Historiaa

Kaupungin päättäjät oivalsivat, että oikeudellisen avun tarjoaminen köyhille on hyödyllistä asukkaille. Asianajajan avustuksella saatiin ihmisten ongelmiin ratkaisuja sen sijaan, että ne olisivat kasvaneet ja kasautuneet. Se, että köyhäkin sai ongelmissaan oikeudellista apua, tuki hänen uskoaan oikeudenmukaisuuteen ja paransi luottamusta yhteiskuntaan. Oikeusavun avulla voitiin näin turvata yhteiskuntarauhaa.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa1885 palkata köyhäinasianajajan. Ensimmäinen köyhäinasianajaja otti asiakkaat vastaan kotonaan. Valtuuston päätöksen mukaan hänen tuli avustaa kaupungin köyhiä asukkaita pientä korvausta vastaan. "Erittäin hellyttävissä tapauksissa" oikeusapua tuli kuitenkin antaa ilmaiseksi.

Verovaroin kustannettavasta oikeudellisesta avusta säädettiin ensimmäinen valtakunnallinen laki vasta 70 vuotta myöhemmin, laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä tuli voimaan 1955 ja sen perusteella valtio korvasi avustajan kulut.

Kunnallinen oikeusapu laajeni vähitellen, kun muut kaupungit ottivat mallia Helsingistä ja palkkasivat oikeusavustajia. Oikeusavustajan virkoja oli jo kymmenessä kaupungissa, kun vuonna 1973 tuli voimaan laki yleisestä oikeusaputoiminnasta. Se velvoitti kaikki kunnat järjestämään palvelun.

Muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen 1980-luvun alussa kirkasti ajatteluamme, että julkinen oikeusapu on tärkeä osa oikeusturvaa, ei niinkään sosiaalitointa. Tämän oikeusturvanäkökulman johtopäätöksenä oli, että tehtävä kuuluu valtion eikä kuntien vastuulle. Oikeusaputoimistot siirrettiin kunnilta oikeusministeriön hallinnonalalle kesällä 1998.

Merkittävä uudistus oli vuonna 2009 toteutettu yleisen edunvalvonnan siirto kunnilta oikeusaputoimistoihin. Holhoustoimen edunvalvonnan myötä oikeusaputoimistoille tuli uusi tehtäväkenttä ja henkilökunta kaksinkertaistui. Uudistusta helpotti se, että isolla osalla oikeusaputoimistoista oli kunnan ajalta yhteistä historiaa holhoustoimen kanssa.

Tulevaa

Kesällä valmistuneessa oikeusavun kokonaissuunnitelmassa painotetaan riitojen ratkaisemista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keinona tähän ovat muun muassa monikanavaisen neuvonnan ja sovittelupalvelujen kehittäminen. Suunnitelmasta on saatu lausunnot ja nyt ministeriössä laaditaan toimenpideohjelma toteuttamisesta. Ensimmäisenä etenee oikeusaputoimistojen rakenneuudistus.

Organisaationne on kokenut monia muutoksia. Mielestäni se on vahvuus tulevaisuutta ajatellen. Nyt koko valtionhallinnossa on menossa suuria rakenneuudistuksia, ja jo ensi vuonna toteutetaan oikeusaputoimistojen rakennemuutos. Olen linjannut, että kuusi oikeusapupiiriä muodostetaan virastoiksi. Samalla oikeusapu ja yleinen edunvalvonta muutetaan rinnakkaisiksi toiminnoiksi. Rakenneuudistuksella tehostetaan hallintoa ja vapautetaan näin voimavaroja oikeusapu- ja edunvalvontatyöhön. Uudistus ei tuo muutoksia toimipaikkoihin eikä toimistojen keskinäisiin esteellisyyksiin.

Strategisten suunnitelmien väliin tulee joskus yllätyksiä, jotka edellyttävät reagointia. Kesän jälkeen koettu turvapaikan hakijoiden tulva on tällainen oikeusapuun vaikuttava asia. Selvitämme sisäministeriön kanssa, miten riittävä oikeusapu voidaan taata sitä tarvitseville. Lisäksi valmistelemme oikeusavun palkkioperusteiden taksoittamista kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien asioissa.

Kv-näkökulma

Myös kansainvälisessä yhteistyössä oikeusaputoimistojen merkitys on näkynyt. Esimerkiksi oikeusministeriön yhteistyöohjelmissa sekä Venäjän että Kiinan kanssa julkinen oikeusapu on keskeinen painopistealue. Yksi tämän yhteistyön hedelmä on se, että Venäjällä on pilotoitu Suomen mallin mukaista oikeusapua ja säädetty kokemusten perusteella oikeusapulaki.

Järjestelmämme on kansainvälisesti melko harvinainen, kun Suomessa oikeusapua tarjoavat toisaalta valtion oikeusaputoimistot ja toisaalta yksityiset asiamiehet. Kansainvälisissä oikeusapujärjestelmien vertailuissa malliamme on arvostettu. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneessa yhdeksän Euroopan maata kattaneessa vertailussa Suomen järjestelmän arvioitiin olevan yksi tehokkaimmasta ja kansalaisten kannalta parhaimmista. Suomen oikeusapujärjestelmä on myös saanut kunniamaininnan EU:n ja Euroopan neuvoston "Kristallivaaka" -kilpailussa.

Henkilöstölle

Arvostan sitä, että muutosten keskellä te olette erinomaisesti hoitaneet perustehtävänne ? oikeusavun antamisen sekä päämiestenne yleisen edunvalvonnan. Lisäksi oikeusaputoimistojen henkilökuntaa on ollut tärkeinä asiantuntijoina lukuisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä, kehittämässä sekä lainsäädäntöä että toimintaa.

Tänään on hyvin ansaitun kiitoksen paikka oikeusaputoimiston henkilöstölle: teette oikeusavussa ja edunvalvonnassa arvokasta työtä kansalaisten oikeusturvan hyväksi ? siitä suuret kiitokset! Uskon, että tärkeä työnne jatkuu tulevaisuuden muutostenkin keskellä niin, että myös seuraavien vuosikymmenten aikana vähävaraiset saavat hyvää oikeusapua ja päämiehet hyvää edunvalvontaa.

Onnittelen lämpimästi 130-vuotiasta Helsingin oikeusaputoimistoa!

Jari Lindström