Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kielibarometri 2016 -tiedotustilaisuudessa oikeusministeriössä 14.9.2016

Oikeusministeriö 14.9.2016 10.16
Puhe

Hyvät median edustajat sekä muut sidosryhmät,

tervetuloa, välkomna, myös minunkin puolestani Kielibarometri 2016 -tulosten julkistamistiedotustilaisuuteen!

Oikeusministeriön tehtävänä on seurata kielilakia ja sen toteutumista. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan seuraavaa hallituksen kielikertomusta, joka annetaan eduskunnalle vuoden 2017 aikana. Kielikertomuksessa tarkastellaan kielilainsäädännön soveltamista, kielellisten oikeuksien toteutumista sekä maan kielisuhteiden kehitystä. Kertomuksessa käsitellään ensisijaisesti suomen, ruotsin ja saamen kieliä sekä romanikieltä ja viittomakieliä. Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan eräiden muiden kieliryhmien näkemyksiä kielioloistaan.

Tänään julkistettava Kielibarometri 2016 on tärkeä selvitys. Sen tulokset muodostavat osan seuraavan valtioneuvoston kielikertomuksen valmistelua. Toistuvana tutkimuksena Kielibarometri antaa meille tietoa siitä, millaisia muutoksia kieli-ilmapiirin sekä julkisten palveluiden toimivuuden osalta koetaan tapahtuneen. Tässä barometrissä on selvitetty sitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat kaksikielisten kuntien vähemmistöjen osalta. Toisin sanoen, miten voi suomenkielinen vähemmistö ruotsalaisenemmistöisissä kunnissa ja vastaavasti ruotsinkielinen vähemmistö suomalaisenemmistöisissä kunnissa.

Viimeksi tehdyssä kielibarometrissä 2012 yhtenä loppupäätelmänä oli, ettei kieli-ilmapiiri ollut muuttunut suomen- ja ruotsinkielisten vähemmistöjen mielestä. Tänään julkaistavassa Kielibarometrissä kieli-ilmapiirin koetaan kuitenkin muuttuneen niin suomen- kuin ruotsinkielisten keskuudessa. Kielibarometrin mukaan omassa kunnassaan kielivähemmistössä olevista miltei joka toinen ruotsinkielinen ja joka viides suomenkielinen on kokenut ainakin joskus häirintää, joka on liittynyt hänen käyttämäänsä kieleen. Samoin eri kieliryhmiin kohdistuvat asenteet Suomessa ovat huonontuneet erityisesti ruotsinkielisten vastaajien mielestä. Suomessa on viime aikoina puhuttu kielellisiin oikeuksiin liittyvästä ilmapiiristä ja kysytty muun muassa, onko vihapuhe tullut osaksi kieliryhmien arkipäivää. Ihmisarvoinen keskustelukulttuuri on mielestäni tärkeää myös kieli-ilmapiiristä puhuttaessa.

Kieli-ilmapiirin huonontuminen on vakava asia. On huolestuttavaa jos joku kokee turvattomuutta oman kielensä takia. Minun sanomani on tämä: Suomi on yhtä turvallinen maa kieliryhmillemme kuin ennenkin. On kuitenkin meidän jokaisen vastuulla, että kaikki myös tuntevat olonsa turvalliseksi, kielestä riippumatta. Meillä jokaisella on mielipiteitä, mutta silti, "Ollaan ihmisiksi" kuten Juice Leskinen sanoi.

Julkiset palvelut ovat tärkeässä roolissa yksilön oikeusturvan, yhdenvertaisen kohtelun sekä muiden keskeisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Kielibarometrin tulosten perusteella molemmat kunnissaan vähemmistönä olevat kieliryhmät kokevat, että palvelut ovat huonontuneet aiemmista vuosista. Kaksikielisissä kunnissa onkin tärkeää huomioida kielivähemmistöt ja turvata niihin kuuluville kuntalaisille lain velvoittamat oikeudet omakielisiin palveluihin.

Myös valtion on muistettava ruotsinkielisen väestön tarpeet. Esimerkiksi käräjäoikeusuudistuksessa huomiota kiinnitetään ruotsinkielisten palveluiden toimivuuteen, ja keinoja pohditaan parhaillaan. Kielivaikutusten arviointien laadusta on keskusteltu paljon viime aikoina, ja laadun parantamiseksi oikeusministeriö antaa syyskuun loppuun mennessä uuden ohjeen kielellisten vaikutusten arviointiin. Kielelliset oikeudet ovat jokaisen kansalaisen perusoikeuksia ja yksi edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Kiitos, tack ska ni ha!

Jari Lindström