Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Lakimiespäivässä 2.10.2015

Oikeusministeriö 2.10.2015 15.20
Puhe

Arvoisat lakimiehet, bästa jurister

Suomen historiassa lienee ensimmäinen kerta, kun oikeusministeri hoitaa samanaikaisesti toisenkin ministeriön tehtäviä. Asiaa on kummasteltu - semminkin kun oikeusministeri ei ole myöskään juristi. Tässä yhteydessä on hyvä valottaa hieman toimenkuvaani molemmissa ministeriöissä.

Oikeusministerinä toimin oikeusministeriön päällikkönä kun taas työ- ja elinkeinoministeriön päällikkönä toimii elinkeinoministeri Olli Rehn.

Julkisuudessa on myös keskusteltu siitä miten aikatauluni ja asiantuntemukseni riittää em. tehtävien hoitamiseen. Kalenterissani on oikeusministeriön asioita varten kolme päivää viikossa varattuna. Minulla on kummassakin ministeriössä kaksi erityisavustajaa. Oikeusministeriössä toinen erityisavustajani on taustaviraltaan käräjätuomari. On totta, että eteeni tulee runsaasti sellaisia asioita linjattavaksi ja päätettäväksi, joiden ratkaisemisessa turvaudun virkamiesten ja erityisavustajien asiantuntemukseen - näin ovat muutkin oikeusministerit tehneet -, mutta päätöksentekovalta ja vastuu on tietysti ministerillä. On myös huomattava, että monet asiat ovat luonteeltaan poliittisia ja päätöksenteko edellyttää poliittista harkintaa ja ammattitaitoa. Tekemistä riittää tässä tilanteessa, mutta voin sanoa, että ajan maan asioita vastuullisesti myös oikeudenhoidon alalla.

Hyvät kuulijat! Kerron aluksi tämän hallituksen toiminnan tavoitteista ja annan niiden mukaisista ratkaisuista esimerkit.

HALLITUSOHJELMAN ETEENPÄINVIENTI

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia tärkeitä kohtia. Siinä on muun muassa todettu, että oikeudenhoidon palvelut turvataan sekä viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa. Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua. Oikeusprosesseja ja niiden digitalisointia kehitetään ja mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan lainsäädännöllä. Tämä työ on jo aloitettu monilta osin.

Hallitusohjelman taustalla on kuitenkin kuva Suomen hiipuneesta talouden tilasta. Nykyinen hallitus joutuu tekemään hyvin rankkojakin toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi, hyvinvoinnin säilyttämiseksi ja maamme kilpailukyvyn parantamiseksi. On selvää, että oikeuslaitos ei voi jäädä näiden toimenpiteiden ulkopuolelle. Näin siitä huolimatta, että sisäiseen turvallisuuteen poliisille, syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille ja tullille on saatu parlamentaarisen työryhmän esitysten perusteella yhteensä 50 miljoonaa euroa ensi vuoden talousarvioon. Tästä oikeusministeriön hallinnonalan osuus on 17,5 miljoonaa euroa.

Lakimiesten työllisyydestä

Lakimiesliiton jäsenkuntaan kuuluu lakimiehiä niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Työministerin roolissa on syytä tarkastella lakimiesten työllisyystilannetta erityisesti sen vuoksi, että maamme taloudellinen tilanne on huolestuttava ja hallitusohjelmaa leimaa huoli maamme talouden ja työllisyystilanteen kehittymisestä.

Vuonna 2015 tammi-elokuussa oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita työttömiä työnhakijoita on ollut keskimäärin 640 henkilöä. Edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden työttömyys on lisääntynyt noin 100 henkilöllä eli 20 prosentilla. Vastaavana aikana kokonaistyöttömyys on lisääntynyt reilulla 9 prosentilla, joka on henkilöinä 30 500. Siten oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden lukumäärän muutos on kokonaistyöttömyyden muutokseen verrattuna erittäin pieni, mutta suhteellisesti tarkasteltuna yli kaksinkertainen.

OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA

Maamme taloudellinen tilanne heijastuu myös oikeuslaitoksen voimavaroihin. Jo edellisen hallituksen aikana vuonna 2012 tehtiin säästötoimenpiteitä, jotka kohdistuivat myös oikeusministeriön budjettiin. Tämän johdosta ministeriössä ryhdyttiin toimenpiteisiin toimintojen sopeuttamiseksi kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Laadittiin Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2015, joka sisältää noin 60 erilaista ehdotusta oikeuslaitoksen korkean laadun ylläpitämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Kuvaavaa nykyiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle on ollut tilanteiden nopea muutos. Tästä esimerkkinä voidaan mainita turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu viimeisten viikkojen aikana. Ensi vuoden budjettia laadittaessa kesäkuussa ei vielä ollut tietoakaan tämäntyyppisestä tilanteesta. Turvapaikka-asiat tulevat työllistämään myös tuomioistuinlaitosta merkittävästi lähitulevaisuudessa. Hallitus onkin osoittanut näiden asioiden käsittelyyn merkittäviä lisäresursseja sekä Helsingin hallinto-oikeudelle että Korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Korkein hallinto-oikeus on jo tehnyt Valtioneuvostolle esityksen Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamiseksi niin että ulkomaalaislaissa tarkoitettuja turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevat valituslupahakemukset voitaisiin käsitellä ja ratkaista kahden jäsenen kokoonpanossa yksimielisellä päätöksellä. Lisäksi selvittelyn kohteena on myös turvapaikka-asioiden käsittelyn mahdollinen hajauttaminen useampaan tai kaikkiin hallinto-oikeuksiin, avustajien kelpoisuusedellytykset ja näiden asioiden säätäminen kiireellisinä käsiteltäväksi. Turvapaikkahakijoiden aiheuttaman hankalan tilanteeseen etsitään aktiivisesti vastauksia.

LAINSÄÄDÄNTÖHANKKEISTA

Hallinto-oikeudelliset asiat

Hallintoasioiden oikeudenkäynnissä sovelletaan nykyisin hallintolainkäyttölakia, joka on ollut voimassa vuodesta 1996 lähtien. Oikeusministeriössä valmistellaan nyt uutta yleislakia oikeudenkäynnistä hallintotuomioistuimissa. Tavoitteena on, että uuden lain säännökset olisivat nykyistä kattavammat ja informatiivisemmat. Uudessa laissa täsmennettäisiin esimerkiksi hallintopäätöksen tehneen viranomaisen velvollisuuksia oikeudenkäynnin osapuolena. Myös suullista käsittelyä ja muita asian selvittämistä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin.

Perustuslakivaliokunta piti viime vaalikaudella tärkeänä, että korkeimman hallinto-oikeuden valituslupajärjestelmän johdonmukaista kehittämistä ja laajentamista jatketaan. Valiokunnan mielestä tällöin on myös syytä arvioida, onko tulevaisuudessa syytä muuttaa säännöksiä niin, että valituslupavaatimus olisi pääsääntö, jolloin poikkeuksista säädettäisiin erikseen. Hallitusohjelman mukaan mahdollistetaan tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin muun muassa kehittämällä korkein hallinto-oikeus aidoksi ennakkopäätöstuomioistuimeksi. Näitäkin kysymyksiä selvitellään uuden prosessilain valmistelun yhteydessä.

Päiväsakot kaksinkertaistetaan, rikesakot kolminkertaistetaan

Hallituksen strategisen ohjelman mukaan julkista taloutta vahvistetaan sopeutusohjelmalla, jonka nettovaikutus julkiseen talouteen on 4 miljardia euroa vuonna 2019. Tähän liittyen hallitus on päättänyt julkisen talouden välttämättömistä sopeutustoimista, joiden eräs osa ovat sakkoihin tehtävät korotukset.

Rikesakot kaksinkertaistettiin syyskuun alussa, mutta niitä on tarkoitus korottaa edelleen, aikaisempaan tasoon nähden kolminkertaisiksi. Myös päiväsakkoja korotetaan. Korotusten on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2016 aikana. Korotuksilla tavoitellaan valtiolle 103 miljoonan euron vuosittaisia lisätuloja.

Kriminaalipolitiikan kannalta sakoilla on merkittävä tehtävä: ne vaikuttavat siihen, miten rikollisuuden kustannukset jakautuvat eri tahojen kannettavaksi. Korotukset merkitsevät, että entistä suurempi osa rikollisuuden kustannuksista siirtyy rikoksista tuomittujen maksettavaksi.

Lievimmät rikokset pois tuomioistuimista

Sakkoja koskevat uudistukset eivät koske vain sakkojen määriä, vaan myös menettelyä. Tarkoituksena on keventää vähäisimpien rikosasioiden käsittelyketjua niin, että entistä suurempi osa sakkorangaistuksista voidaan määrätä tuomioistuimen ulkopuolella. Hankkeella tavoitellaan säästöjä tuomioistuinten ja syyttäjien kustannuksiin. Tämä muutos tulisi voimaan vuoden 2018 aikana. Uudistuksen tarkempaa toteutustapaa selvitetään lainvalmistelun kuluessa, on vielä varhaista sanoa, mitkä rikokset voidaan siirtää rangaistusmääräysmenettelyyn.

Jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen

Hovioikeuksissa vuodesta 2011 käytössä ollut jatkokäsittelylupajärjestelmä laajenee lokakuun alusta. Siitä alkaen kaikki riita- ja hakemusasiat sekä suuri osa rikosasioista tulee jatkokäsittelyluvan piiriin.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikista käräjäoikeuden ratkaisuista voi edelleen valittaa hovioikeuteen, mutta hovioikeus ottaa täyteen tutkintaan vain ne asiat, joille se on myöntänyt jatkokäsittelyluvan. Luparatkaisu tehdään kirjallisen aineiston perusteella. Siten esimerkiksi riita-asioissa lapsen huoltoa, asumista ja elatusta koskevat asiat kuuluvat jatkossa jatkokäsittelylupajärjestelmän piiriin.

Rikosasioissa syytetty, syyttäjä ja rikoksen uhri tarvitsevat lokakuun alusta alkaen jatkokäsittelyluvan, jos annettu tuomio asiassa on enintään 8 kuukautta vankeutta. Tätä ankarammissa rangaistuksissa lupaa ei tarvita.

RAKENTEELLISISTA UUDISTUKSISTA

Käräjäoikeusverkko

Oikeudenhoidon uudistamisohjelma sisältää lukuisan joukon ehdotuksia rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi. Käräjäoikeusverkoston kehittämisestä valmistui keväällä suunnitelma ja se on linjattavana syksyn aikana. Mutta ennen kuin tähän päästään tulee tehdä vaadittavat rakenneuudistukset, joissa otetaan huomioon tekniikan kehittyminen sekä lainsäädännön muutokset, joilla vaikutetaan tuomioistuimiin saapuvien asioiden määriin ja menettelyihin.

Tuomioistuinvirasto

Oikeudenhoidon uudistamisohjelma sisältää ehdotuksen tuomioistuinviraston perustamisesta. Asiasta on valmistunut selvitysmiesten raportti sekä lausuntoyhteenveto. Linjausta jatkovalmistelusta ei ole vielä tehty.

Oikeusavun kehittämiseksi ministeriössä on kesällä valmistunut oikeusavun kokonaissuunnitelma. Siinä painotetaan riitojen ratkaisemista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keinona tähän nähdään muun muassa neuvonnan ja sovittelupalvelujen kehittäminen.

Strategisten suunnitelmien väliin tulee joskus yllätyksiä, jotka edellyttävät niihin puuttumista. Kesän jälkeen koettu turvapaikan hakijoiden tulva, josta jo aiemmin puheessa mainitsin, on tällainen oikeusapuunkin vaikuttava asia. Ministeriössä selvitämme parhaillaan, miten riittävä oikeusapu voidaan taata sitä tarvitseville. Selvitettävänä on, edellyttääkö se oikeusapulain mukaisen oikeusavun rajoittamista tai uusia hankintatapoja. Lisäksi selvitämme oikeusavun palkkioperusteiden muuttamista kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien asioissa. Myöhemmin tulee yleisemmin selvitettäväksi oikeusavun palkkioperustejärjestelmän arviointi ja mahdollinen muuttaminen, kuten kokonaissuunnitelmassa esitetään.

Oikeusaputoimistojen uudistus etenee siten, että kuusi oikeusapupiiriä muodostetaan virastoiksi ensi vuonna. Samalla oikeusapu ja yleinen edunvalvonta muutetaan rinnakkaisiksi toiminnoiksi.

Ulosoton rakenneuudistuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Ulosoton rakenneuudistusta viedään eteenpäin Valtakunnanvoudinviraston laatiman toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Jo tänä syksynä annetaan ensimmäinen hallituksen esitys, joka mahdollistaa ulosotossa nykyistä laajemman digitaalisen menettelyn. Samanaikaisesti valmistellaan seuraavaa lainsäädäntöehdotusta, joka mahdollistaa ulosottolaitoksen organisoinnin yhdeksi virastoksi. Lisäksi valmistellaan säännökset täytäntöönpanotehtävien jakamiseksi uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan eli niin sanottu suppeatutkintainen perintä, sekä säännökset tähän liittyviksi virkarakenteen muutoksiksi.

Usein kuulee väitettävän, että tuomioistuinten tuomitsemat rangaistukset ovat liian lieviä ja että rangaistuskäytäntö ei vastaa kansan oikeustajua. Onko näin? Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että jos kysytään "ovatko rangaistukset oikeudenmukaisessa suhteessa tekoon tai teon vakavuuteen" niin yleensä vastaus on että eivät ole.

Mutta kun kohderyhmä saa lisätietoa teosta niin mielipiteet muuttuvat ja saattavat lähestyä tuomioistuinten näkemyksiä.

Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään yleistä oikeustajua ja sen suhdetta tuomitsemiskäytäntöihin.

KORRUPTIOSTA

Jag är mycket glad över att temana för juristdagen är säkerhet, korruption och framtiden. Av dessa teman har korruption fått minst uppmärksamhet i den offentliga debatten. Detta kan bero på att det ofta är svårt att förstå vad begreppet korruption egentligen innebär. En annan orsak kan vara att Finland alltid har fått så bra betyg i internationella korruptionsmätningar. Dessa mätningar ger lätt det intrycket att det inte förekommer någon korruption alls i Finland. Det är dock skäl att komma ihåg att korruption har så pass många former att dess förekomst inte kan mätas bara med en mätare. Att Finland fått lysande betyg i internationella jämförelser betyder därmed inte att Finland skulle vara ett helt korruptionsfritt land.

(Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Lakimiespäivien tämän vuoden teemoina ovat turvallisuus, korruptio ja tulevaisuus. Näistä kolmesta teemasta korruptio on ehkä se, joka yhteiskunnallisessa keskustelussa on jäänyt vähimmälle huomiolle. Yksi syy tähän lienee korruptiokäsitteen vaikeaselkoisuus: meidän on usein vaikea ymmärtää mistä korruptiossa on kyse. Toinen syy lienee Suomen jatkuva kärkisija kansainvälisissä korruptiomittauksissa. Mittaukset antavat helposti vaikutelman, ettei Suomessa korruptiota ole. Meidän olisi kuitenkin hyvä muistaa, että niinkin monimuotoista ilmiötä kuin korruptiota on vaikea mitata yhden mittarin avulla. Kansainvälisissä mittauksissa saadut huippuarvosanat eivät siis tarkoita sitä, että Suomi olisi korruptiosta täysin vapaa maa.)

Hyvät kuulijat! Esitykseni lopuksi totean, että kansallinen korruptionvastainen yhteistyöverkosto on perustanut työryhmän, joka työstää luonnosta korruptionvastaiseksi strategiaksi. Työryhmän visiona on kokonaisvaltainen kansallinen korruptionvastainen strategia, joka tehostaisi korruptionvastaista työtä ja helpottaisi toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi oikeusministeriössä on asiaan pureuduttu siten että korruptioepäilyistä ilmoittavien asemaa selvittävä työryhmä on aloittanut työnsä 11.3.2015.

Haluan toivottaa kaikille hyvää Lakimiespäivää.

 
Jari Lindström