Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluseminaarissa Säätytalolla 4.2.2016
Hyvät seminaarin osallistujat, bästa åhörare,
Tämä kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman käynnistävä seminaari- ja kuulemistilaisuus on herättänyt paljon kiinnostusta. Omasta ja oikeusministeriön puolesta haluan toivottaa Teidät kaikki tervetulleeksi seminaariin. Oikeusministeriölle on tärkeää kuulla täällä paikalla olevien näkemyksiä toimintaohjelman kannalta keskeisistä aiheista. Toivon, että keskustelu tänään on avointa ja rakentavaa.
Hyvät kuulijat,
Hallitusohjelman mukaan Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen. Tarkoitukseni tässä avauspuheenvuorossa on valottaa näiden hallitusohjelmakirjausten toteuttamista joidenkin esimerkkien kautta.
Perus- ja ihmisoikeuksien asema on pitkällä aikavälillä vahvistunut. Suomalainen demokratia saa kansainvälisissä vertailuissa hyvät arviot. Meidän on edelleen pidettävä huolta avoimen ja elävän demokratian kehittämisestä – täydellistä tilannetta ei ole missään ja maailma muuttuu ympärillämme koko ajan.
Eriarvoisuuden lisääntyminen on huolestuttavaa monella tavalla. Uskon siihen, että ihmisiä tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja kaikkien ihmisarvoa kunnioittaen. On kiinnitettävä huomiota siihen, että kaikilla ihmisillä ja ryhmillä on mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnassa. Syrjäytymistä vastaan on tehtävä työtä. Syrjäytynyt nuori on paitsi miljoonakustannus yhteiskunnalle, on se myös inhimilliseltä kannalta suuri tappio. Rasismi, vihapuhe ja syrjintä eivät ole hyväksyttäviä, ja tästä hallitus on halunnut antaa selkeän signaalin.
Oikeusministeriössä on kuluneen vuoden aikana tehty paljon uuden yhdenvertaisuuslainsäädännön toteuttamiseksi. Yhdenvertaisuuslaki laajeni vuoden 2015 alusta merkittävästi, ja ministeriössä on koulutuksella ja tiedotuksella haluttu varmistaa, että uusi laki myös tunnetaan. Iltapäivän kuulemisessa tulee varmasti esiin näkemyksiä ajankohtaisista yhdenvertaisuuskysymyksistä.
Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa meistä kukaan ei pystynyt ennakoimaan turvapaikanhakijoiden määrän näin voimakasta kasvua Euroopassa ja Suomessa. Maahanmuuton kasvu on tuonut mukanaan uusia suuria haasteita – sekä oikeus- ja työministerin työhön, että Suomessa laajemmin. Tosiasia on, että kaikki turvapaikkaa hakeneet eivät sitä saa. Monet kuitenkin saavat.
Meidän on tässäkin priorisoitava asioita huomioiden maamme resurssit. Todellisessa hädässä ja hengen vaarassa oleville tarjoamme avun.
Tärkeää on kääntää katse tulevaan: miten varmistamme että kotouttamisprosessista tulee onnistunut. Tätä työtä tehdään yhteiskunnan monella alalla ja tasolla, joudumme muuttamaan toimintamallejamme. Tarvitsemme kolmannen sektorin ja viranomaisten panosta, mutta myös kohtaamista yksilötasolla. Kielen oppiminen tapahtuu luontevimmin elävässä elämässä, ihmisten parissa.
Ikärakenne on Suomen talouden haasteita, ja uusi, nuori työvoima on meille myös mahdollisuus. Jotta kotouttamisessa onnistuttaisiin, meidän on varmistettava, että tänne asettuvat löytävät tien suomalaiseen yhteiskuntaan. Työllistymisellä on aivan keskeinen merkitys. Tämä tulee edellyttämään varmasti myös muutoksia suomalaisen työelämän asenteissa. Meidän on syytä oppia tunnistamaan maahanmuuttajien osaamispotentiaali nykyistä paremmin. Onnistuminen osaamisen hyödyntämisessä ja kotouttamisessa hyödyttää sekä maahan muuttaneita että koko suomalaista yhteiskuntaa.
Suomeen on tullut paljon myös maahanmuuttajalapsia. Lapsen oikeuksien toteuttaminen on tärkeää. Tässä tärkeä rooli on koululla. Jos kokemuksia syrjinnästä ja häirinnästä tuodaan esiin, on tärkeää miettiä mitä voidaan tehdä. Oikeusministeriö on käynnistämässä hanketta hyvien etnisten suhteiden tukemiseksi turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkakunnilla. Tähän liittyy myös koulukiusaaminen, jonka kohteeksi voi joutua kuka tahansa etnisestä taustasta riippumatta. Meidän on saatava nollatoleranssi koulukiusaamisen ja myös työpaikkakiusaamisen suhteen.
Oikeusministeriössä kiinnitettiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa erityistä huomiota uussuomalaisten kansalaisten osallistumiseen yhteistyössä järjestöjen kanssa toteutetulla "Kaikkien vaalit" kampanjalla. Ministeriö on painottanut myös vaalien esteettömyyttä ja tehnyt yhteistyötä viittomakielisen yhteisön ja Näkövammaisten keskusliiton sekä nuorisojärjestöjen kanssa. Näin on haluttu varmistaa mahdollisuus yhdenvertaiseen osallisuuteen.
Maahanmuutto luo mahdollisuuksia, mutta on selvää, että myös ongelmiin on puututtava. Kulttuurierot eivät oikeuta kenenkään toisen ihmisen oikeuksien loukkaamiseen – oli sitten kyse naisista tai miehistä, tytöistä tai pojista. Ilmenevien ongelmatilanteiden esille tuominen on tarpeen, jotta ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja.
Hyvien suhteiden ja osallistumisoikeuksien varmistaminen on tärkeää myös, kun puhutaan Suomen perinteisistä vähemmistöryhmistä. Oman ministerikauteni ensimmäisen vuoden aikana minulla on ollut tilaisuus perehtyä erityisesti alkuperäiskansa saamelaisten tilanteeseen. Hallituksen tarkoituksena on pyrkiä etenemään saamelaisten kieli- ja kulttuurioikeuksien vahvistamista koskevissa hankkeissa yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Pitkään valmisteilla olleiden projektien kuten ILO:n alkuperäiskansaoikeuksia koskevan 169-sopimuksen ratkaisulla olisi käsitykseni mukaan myönteinen vaikutus väestöryhmien välisiin suhteisiin pohjoisessa.
Hyvät kuulijat,
Perus- ja ihmisoikeudet koskevat kaikkia, ja myös valtioneuvoston sisällä ne koskettavat jokaista ministeriötä. Oikeusministeriölle kuuluu valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikan koordinaatio. Oikeusministeriö myös avustaa muita ministeriöitä perus- ja ihmisoikeuksista johtuvien vaatimusten huomioon ottamisessa näiden lainvalmisteluhankkeissa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Toivon, että tämä seminaari antaa aineksia näiden tavoitteiden toteuttamiseen.
Kiitos - Tack.