Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puhe painovapausasetuksen 250-vuotisjuhlaseminaarissa eduskunnassa 22.9.2016

Oikeusministeriö 22.9.2016 19.11
Puhe

Arvoisat juhlavieraat, ärade festpublik,

Toivotan teidät omasta ja oikeusministeriön puolesta lämpimästi tervetulleiksi Sananvapauden haasteet tänään -juhlaseminaariin. Osallistujajoukko on hyvin monipuolinen ja arvovaltainen. Meillä on tänään aihetta juhlaan, kun saamme muistella painovapausasetuksen 250-vuotista historiaa. Samalla käännämme katseen sananvapauden ja avoimuuden nykytilaan sekä tulevaisuuteen. Lämpimästi tervetuloa myös ruotsalaisille vieraillemme. On hienoa, että voimme keskustella yhteiskuntiemme yhteisestä julkisuusperinteestä hyvien naapureidemme kanssa, vaikka Ruotsi voittikin Suomen jääkiekon maailmancupissa.

Tämä juhlaseminaari tuo yhteen asiantuntijoita tarkastelemaan sananvapautta ja julkisuutta eri näkökulmista. Professori Veli-Pekka Viljanen ja professori Olli Mäenpää antavat akateemisen katsauksen teemoihin ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström kertoo median itsesääntelyelimessä vastaantulevista haasteista. On erityinen ilo toivottaa tervetulleeksi Raoul Wallenberg -instituutin johtaja Morten Kjaerum laajentamaan näkökulmaa ja kertomaan sananvapauden haasteista Euroopassa. Iltapäivällä panelistit pohtivat valitettavan ajankohtaista teemaa, vihapuheen ja sananvapauden suhdetta.

Vuoden 1766 asetus oli uraauurtava, koska siinä kirjattiin ensimmäistä kertaa lain muodossa ennakkosensuurin kielto ja julkisuusperiaate. Vaikka julkisuusperiaate on elänyt erilaisia vaiheita, pohjoismaiset yhteiskunnat rakentuvat tänäkin päivänä tälle vankalle perinteelle. Avoimuus on osa suomalaisen yhteiskunnan perustaa.

Keskityn kuitenkin nyt nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Suomessa tämä juhlaseminaari sattuu ajankohtaan, jolloin käydään keskustelua ääriliikkeistä ja niiden harjoittamasta väkivallasta. Taustalla on Helsingissä Suomen Vastarintaliikkeen mielenilmauksen yhteydessä tapahtunut kuolemantapaus. Tuomitsen jyrkästi tapauksen ilmentämän väkivallan ja muun väkivallan. Meidän on aiheellista miettiä, mitä voimme tehdä, jotta vastaava ei toistuisi. Oikeusministeriön käsityksen mukaan jo nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia puuttua ääriliikkeiden toimintaan, ja lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia tulee luonnollisesti hyödyntää. Tarvittaessa olemme myös valmiita harkitsemaan täydentäviä lainsäädäntötoimia. On kuitenkin selvää, että pelkästään lainsäädännölliset keinot eivät sellaisenaan riitä, vaan olennaista on myös, että yhteiskunnallinen ilmapiiri ei tarjoa kasvualustaa ääriliikkeille. Merkitystä tässä on myös esimerkiksi eriarvoistumisen ja syrjäytymisen vastaisella työllä.

Hyvät kuulijat,

Perustuslaissa sananvapaus ja julkisuus ovat samassa pykälässä. Julkisuus luo edellytyksiä sananvapauden käyttämiselle ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiselle. Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Julkisuusperiaate ja julkisuuslaki turvaavat osaltaan sananvapautta.

Avoimuus on tärkeää myös Euroopan unionin toiminnassa. Heti jäsenyytensä alkuajoista lähtien Suomi on pyrkinyt pohjoismaisen käytännön mukaisesti edistämään unionin toiminnan läpinäkyvyyttä. Suomi jätti jo liittymissopimukseen julistuksen, jossa korostettiin Suomen jatkavan avoimen hallinnon periaatteen soveltamista. Myöhemmin Suomella oli merkittävä rooli valmisteltaessa avoimuusasetusta, joka sääntelee oikeutta tutustua unionin toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin. Työ unionin avoimuusmyönteisen kehityksen turvaamiseksi jatkuu, hyvässä yhteistyössä ruotsalaisten ystäviemme kanssa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen. Yhdenvertaisuus, avoimuus ja luottamus ovat Suomen menestymisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeässä asemassa.

Tavoitteena on edistää kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista osallistumista. Suomen oikeusministeriö valmistelee myös demokratiapoliittista toimintaohjelmaa ja perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Hankkeissa tarkastellaan esimerkiksi yhdenvertaisuutta, hyvää keskusteluilmapiiriä sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Näiden teemojen pitäminen esillä edistää sananvapauden toteutumista.

Digitalisaatio tulee olemaan yksi perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman painopisteistä. Uudet, vuorovaikutukseen perustuvat osallistumismuodot mahdollistavat entistä avoimemman tavan aktivoida kansalaisia myös vaalien välillä. Oikeusministeriö on julkaissut Säädösvalmistelun kuulemisoppaan. Hyvin ajoitetulla kuulemisella voidaan saada arvokasta tietoa valmistelun tueksi. Kuuleminen myös parantaa luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja säädösvalmisteluun.

Oikeusministeriö tarjoaa demokratia.fi- palvelun kautta hallinnolle ja kansalaisille käyttöön useita sähköisiä kuulemisvälineitä veloituksetta. Hallinnon avoimuuden ja osallisuuden edistämisessä tärkeää on myös huomioida tiedon saatavuus ja menettelyjen läpinäkyvyys, selkeäkielisyys, virkamiesten osaamisen kehittäminen sekä ennakoiva ja aktiivinen viestintä.

Tämä juhlaseminaari keskittyy sananvapauden haasteisiin. Vaikka Suomi on avoin ja osallistumiseen kannustava yhteiskunta, haasteita sananvapauden käyttämiseen meilläkin varmasti on. Haluan nostaa esille haasteista tänään iltapäivällä käsiteltävän vihapuheen. Vihapuhe ei edistä sananvapauden käyttämistä, eikä se ole hyväksyttävää.

Vihapuheessa on kyse ilmiöstä, jonka internet on tuonut ainutlaatuisessa mittaluokassa esiin. Ilmiö voi näkyä kuitenkin myös kaduilla ja kouluissa. Oikeusministeriön teettämän ja viime keväänä julkaistun selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä vaikuttavat kohteeksi joutuneiden henkilöiden turvallisuuden tunteeseen. Vihapuheella on myös vaikutusta psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen.

Meillä jokaisella on velvollisuus edistää rakentavaa yhteiskunnallista ilmapiiriä. Syrjäytyminen ja syrjintä voivat edesauttaa yhteiskunnasta sivuun jäämistä, ääritapauksissa jopa radikalisoitumista. Ensin on ajatus, sitten ovat sanat ja sitten teot. Ihmisarvoisen keskustelukulttuurin pohja on toisen kunnioittamisessa. Myös rasismin vastaisuudesta itse kirjoittavan on hyvä muistaa sananvapauden käyttämisen vastuu. Vakavista asioista, kuten rasismista keskusteltaessa, on tärkeää vaatia rakentavaa vuoropuhelua sen sijaan, että suoraan leimataan muut heidän mielipiteidensä perusteella.

Rasismi, vihapuhe ja syrjintä eivät ole hyväksyttäviä, ja tästä hallitus on halunnut antaa selkeän signaalin. Haluan vielä muistuttaa, että viime vuoden marraskuussa eduskunnassa olevat puolueet uusivat allekirjoituksensa Euroopan puolueiden rasismin vastaisen peruskirjaan.

Hyvän keskusteluilmapiirin aikaansaaminen eri yhteiskunnallisten toimijoiden välillä on kaikkien etu, se on pohja kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa.

Toivotan teille antoisaa seminaaripäivää! Jag önskar er en intressant seminariedag!

Jari Lindström