Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puhe Rikos ja rangaistus -toimittajailtapäivässä Suomenlinnassa 19.1.2016

Oikeusministeriö 19.1.2016 10.40
Puhe

Arvoisat toimittajat ja muut kuulijat,

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Vankiluku ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrät ovat olleet laskussa ja samanaikaisesti rikosten uusiminen on vähentynyt. Kehitys on hillinnyt merkittävästi rangaistusten täytäntöönpanon kustannusten kasvua.

Vaikka tilannekuva vaikuttaa kriminaalipoliittisesta näkökulmasta suotuisalta, tuo vuosi 2016 oikeusministeriölle monenlaisia haasteita ja uudistustarpeita. Kireästä taloustilanteesta huolimatta on pystyttävä kantamaan vastuu siitä, että perus‐ ja ihmisoikeudet toteutuvat. Hallinnonalan eri sektoreilla tarvitaankin merkittävää toiminnan tehostamista ja laajoja rakenteellisia uudistuksia, jotta oikeusvaltio voidaan säilyttää.

Käynnissä olevista uudistuksista laajimpia on Oikeudenhoidon uudistamisohjelma, joka jatkuu aina vuoteen 2025 asti. Ohjelmaan sisältyvät ehdotukset edistävät välittömästi tai välillisesti oikeusturvaa ja tuottavat taloustilanteen edellyttämiä säästöjä. Vuonna 2016 ohjelman toimeenpanossa keskitytään muun muassa rakenneuudistuksiin, joista linjattavana ovat käräjäoikeusverkoston uudistaminen ja tuomioistuinviraston mahdollinen perustaminen.

Käräjäoikeuksien rakenneuudistuksesta ehdotuksen laatineen työryhmän mietintö valmistui vuoden 2015 alkupuolella. Lausuntopalautteen perusteella ministeriössä on jatkettu uudistuksen valmistelua ja asian tiimoilta on käyty neuvotteluita hallitusryhmien kesken. Linjaukset jatkokehittämisestä on tarkoitus tehdä lähiaikoina.

Oikeusministeriö päätti viime lokakuussa, että vankilaverkosto säilytetään nykyisellään. Vankilaverkoston supistamista jouduttiin pohtimaan taloudellisten paineiden johdosta. Valtion ydintoimintojen turvaamisesta ei kuitenkaan voida tinkiä. Vankilaverkoston supistaminen olisi johtanut vankipaikkojen vähenemiseen tasolle, joka ei vastaa arvioitua kehitystä vankien määrässä. Vankilaverkostoa tullaan myös kehittämään lähivuosina muun muassa muuttamalla Hämeenlinnan vankila uudenaikaiseksi naisvankilaksi. Samalla poistuvat myös viimeiset niin sanonut paljusellit käytöstä. Keravan vankilan nykyinen huonokuntoinen avo-osasto poistetaan käytöstä ja vankilan päärakennus korjataan avovankilaksi. Etelä-Suomen laitoskannasta saadaan näin paremmin tarvetta vastaava ja monipuolisempi.

Hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten kehittämisessä on ollut suuntana hallinto-oikeuksien vahvistaminen ensimmäisenä oikeusasteena ja korkeimman hallinto-oikeuden kehittäminen entistä enemmän käytäntöä ratkaisuillaan ohjaavan tuomioistuimen suuntaan. Tämän vuoden alussa tuli voimaan laaja lakipaketti, jossa keskeistä oli oikaisuvaatimuksen ja valitusluvan käytön laajentaminen uusiin asiaryhmiin. Oikeusministeriössä on vireillä myös hallintotuomioistuinten uuden prosessilain jatkovalmistelu. Uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa korvaisi hallintolainkäyttölain, joka on nyt ollut voimassa parikymmentä vuotta. Uudessa laissa on tarkoitus säätää oikeudenkäyntimenettelystä nykyistä kattavammin. Tässä valmistelussa selvitetään myös esimerkiksi itsekriminointisuojaa ja muita todisteluun liittyviä kysymyksiä.

Viime viikolla (11.1.) oikeusministeriöstä lähti lausuntokierrokselle arviomuistio "Oikeusprosessien keventäminen". Taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset prosessien nopeuttamisesta. Muistion tärkeimpiä teemoja ovat kokoonpanojen keventäminen käräjä- ja hovioikeuksissa sekä korkeimmassa oikeudessa, kirjallisen rikosasioiden menettelyn käyttöalan laajentaminen käräjäoikeuksissa, syytetyn pakollisen kuulemisvelvollisuuden supistaminen sekä asianosaisten sekä heidän asiamiesten osallistuminen oikeudenkäyntiin videoyhteyksin. Lausunnonantajilta pyydettiin lisäksi omia ehdotuksia oikeusprosessien keventämisestä. Lausuntokierros päättyy maaliskuussa (11.3.), jonka jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä.

Alkuvuonna 2016 laaditaan myös oikeusavun kokonaissuunnitelman toimenpideohjelma. Tavoitteena on, että oikeudelliset neuvontapalvelut ovat helposti saatavilla erilaisia kanavia hyväksi käyttäen. Jokaisen kansalaisen tulee saada tarpeellinen apu oikeudellisen ongelmansa ratkaisemiseksi mahdollisimman aikaisin, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Ohjelman toteuttaminen aloitetaan monipuolistamalla oikeudellisen neuvonnan muotoja. Tähän liittyen muutamissa oikeusaputoimistoissa pilotoidaan keväällä palvelua, jossa oikeusavustaja antaa neuvontaa chat-palvelun kautta.

Tärkeän osan hallitusohjelmaa muodostaa julkista taloutta vahvistava sopeutusohjelma, jolla pyritään 4 miljardin euron nettovaikutukseen vuonna 2019. Eräs osa julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia ovat sakkoihin tehtävät korotukset. Päiväsakkojen rahamäärät on tarkoitus korottaa noin kaksinkertaisiksi. Myös rikesakkoa ja yhteisösakkoa korotettaisiin. Korotusten on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2016 aikana. Korotuksilla tavoitellaan valtiolle 103 miljoonan euron vuosittaisia lisätuloja. Eräänä kriminaalipolitiikan vakiintuneena tavoitteena on rikollisuudesta ja sen kontrollista johtuvien haittojen ja kustannusten oikeudenmukainen jakaminen yhteiskunnan, rikoksen uhrien ja rikoksentekijöiden kesken. Korotukset toteuttavat myös tätä tavoitetta: entistä suurempi osa rikollisuuden kustannuksista siirtyy rikoksista tuomittujen maksettavaksi.

On tärkeää, että suomalaiset kokevat oikeusjärjestelmämme oikeudenmukaiseksi. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua. Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään yleistä oikeustajua ja näkemyksiä sopivista seuraamusvaihtoehdoista. Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Tutkimuksessa kansalaisilta kysytään sopivaa rangaistusta erityyppisiin väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikostapauksiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää yleisen oikeustajun ja nykyisen rangaistuskäytännön mahdollisia eroja. Tutkimus valmistuu vuoden 2017 aikana, jolloin tuloksista myös tiedotetaan. Pidän tärkeänä, että hanke on riittävän laaja ja riippumattomasti toteutettu, jotta tuloksia voidaan uskottavasti käyttää kriminaalipolitiikan tukena.

Vaikka tutkimuksen tuloksia joudutaan vielä odottamaan jonkin aikaa, on hallinnonalalla käynnissä useita hankkeita, joissa arvioidaan seuraamusjärjestelmän kehittämistarpeita. Tällaisia ovat muun muassa ensikertalaisäännöksien tarkistaminen, pitkien ehdollisten rangaistusten tehostaminen sekä koko rangaistuksensa vankilassa suorittaville vaarallisille rikoksenuusijoille valmisteltavana oleva uusi seuraamus. Tämä koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja sitä seuraavasta kahden vuoden pituisesta valvonnasta. Valvonta sisältäisi muun muassa päihteettömyyteen ja sähköiseen valvontaan liittyviä valvontamääräyksiä. Nykyisin epäkohtana on, että koko rangaistusta suorittavat vapautuvat pääsääntöisesti ilman valvontaa. Uudistus edistää hallitusohjelman tavoitetta vähentää vakavien rikosten uusimisriskiä.

Eräs keskeisistä vuoden 2016 haasteista on turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Kysymys koskettaa koko yhteiskuntaa ja toimenpiteisiin osallistuvat kaikki hallinnonalat yhteistyössä. Mikäli kysymystä tarkastellaan oikeusministeriön näkökulmasta, keskiöön nousevat yhtäältä turvapaikka-asioiden käsittely ja toisaalta turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset, jotka ovat saaneet paljon julkisuutta viimeaikoina.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä edellyttää nopeita turvapaikkaprosessiin liittyviä tehostamistoimia. Oikeusministeriö valmistelee useita toimenpiteitä, jotta valitusten käsittely olisi tehokasta, oikeusapu riittävää ja menettelyt sujuvia. Lisäresursseja tarvitaan muun muassa Helsingin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotta valitusten käsittelyajat pysyvät kohtuullisina. Ripeä käsittely säästää kustannuksia, mutta on myös inhimillistä turvapaikanhakijoiden näkökulmasta.

Maahantulijoiden kohonnut riski tehdä rikoksia ei ole uusi ilmiö eikä se kosketa vain Suomea. Eri puolilla Eurooppaa on jo pitkään havaittu, että maahanmuuttajien sekä maassa oleskelevien ulkomaalaisten riski syyllistyä rikoksiin - mutta myös joutua rikosten uhriksi - on keskimääräisesti kantaväestöä korkeampi. Turvapaikanhakijoiden osalta tilanteen haasteellisuutta lisää se, että merkittävä osa heistä on nuoria miehiä. Riippumatta tausta, nuorten miesten riski tehdä rikoksia, on muuta väestöä korkeampi. Mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen sekä riittävä opastus maamme lainsäädännöstä ja kulttuurisista normeista lisäävät turvapaikanhakijoiden sopeutumista ja ovat samalla hyviä keinoja torjua rikollisuutta. Tasavallan presidentti Niinistö totesi uuden vuoden puheessaan, että maahanmuutto ei voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet kyseenalaistetaan vaan maassa tulee elää maan tavalla. Tämä tarkoittaa kuitenkin samalla myös sitä, että maahantulijat ansaitsevat tulla kohdelluksi oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.

Joulukuussa Suomessa vangittiin kaksi irakilaismiestä, joiden epäillään toimineen kotimaassaan Isis-terroristijärjestön jäseninä. Vastaavia terrorismista epäiltyjen pidätyksiä on tehty myös muissa Euroopan maissa. Oikeusministeriössä valmistui toukokuussa 2015 arviomuistio, jossa katsotaan, että matkustaminen ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten tulisi säätää rangaistavaksi. Tämä koskisi kaikkia terrorismirikoksia, varsinaisen terrori-iskun tekemisen lisäksi esimerkiksi matkustamista terroristisen koulutuksen ottamista varten. Lisäksi tällaisen matkustamisen rahoittaminen tulisi rangaistavaksi terrorismin rahoittamisena. Arviomuistion ehdotusten taustalla on Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma ja Euroopan neuvoston lisäpöytäkirja.

Terrorismiin liittyvien tapausten tuleminen oikeusjärjestelmämme piiriin on syytä huomioida myös vankiloissa. Vaikka radikalisoituminen vankilassa ei ole vielä merkittävä ilmiö Suomessa, tulee siihen varautua. Rikosseuraamuslaitos on vuodesta 2013 lähtien ollut mukana eurooppalaisessa työryhmässä (RAN P&P = Radicalisation Awareness Network Working group on prison & probation), jossa jaetaan kansainvälisellä tasolla kokemuksia radikalisoitumisen tunnistamisesta ja torjumisesta rikosseuraamustyössä. Vankiloiden työntekijät ovat avainasemassa radikalismin merkkien havaitsemisessa. Henkilöstön on tärkeää pystyä tunnistamaan radikalismin edustajat ja radikalisoitumiselle alttiit vangit. Tämä edellyttää erityistä ammattitaitoa ja valmiuksia. Riittävä henkilöstön koulutus ja viranomaisten välinen yhteystyö ovat keskeisiä keinoja ilmiön ennaltaehkäisemisessä.

Vankeinhoidon haasteena on varmistaa, ettei vankilasta tule ympäristöä, jossa yhteiskunnan näkökulmasta kielteiset ajatuksen saavat kasvualustaa. Haasteeseen voidaan vastata pitämällä huolta siitä, että vankiloilla on tarjota keinoja, jotka helpottavat rangaistusta suorittavan henkilön kiinnittymistä takaisin yhteiskuntaan. Tämä Suomenlinnan vankila on avolaitos, jonne sijoitetaan vankeutensa loppupuolella olevia vankeja, sekä vankeja, joiden arviointikeskus katsoo hyötyvän avoimemmista olosuhteista. Kyseessä on vapauteen valmentava yksikkö, jossa erilaisin toimenpitein pyritään madaltamaan kynnystä siirtyä vankilaelämän ulkopuolelle. Oikeusministeriö pyrkii noudattamaan rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvien palvelujen järjestämisessä normaalisuusperiaatetta, jonka mukaan vastuu palvelujen järjestämisestä vankeuden aikana on niillä, jotka tuottavat palvelut myös muille kansalaisille. Näitä palveluja ovat muun muassa terveydenhuolto-, sosiaalityö-, opetus- ja työvoimapalvelut. Hallittua vapautumista ja yhteiskuntaan kiinnittymistä edistää, että samat palvelut ovat tuomittujen käytössä ennen ja jälkeen rangaistuksen. Turvaverkon tarjoaminen vapautuvalle vangille hyödyttää vapautuneen henkilön lisäksi koko yhteiskuntaa.

Kiitos mielenkiinnostanne ja antoisaa Rikos ja rangaistus -iltapäivää!

Jari Lindström