Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puhe Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n valtuuston kokouksessa Messukeskuksessa 28.4.2016

Oikeusministeriö 28.4.2016 10.31
Puhe

Hyvät kuulijat,

yksi hallitusohjelman tavoitteista on, että Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Tämän tavoitteen puolesta te teette työtänne joka päivä.

Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito ovat yhteiskunnan ydintoimintoja, jotka on voitava turvata myös taloudellisesti haasteellisina aikoina. Tosiasia kuitenkin on, että myös näillä aloilla toimintaa on sopeutettava ja kehitettävä yhteiskunnan taloudellisten reunaehtojen mukaisesti. Sekä sisäministeriön että oikeusministeriön hallinnonaloilla on rakennettu uutta ja uudistettu vanhaa. Olemme nähneet muutoksia tehtävän poliisitoiminnassa ja hätäkeskuksissa. Oikeusministeriön hallinnonalalla muun muassa tuomioistuimet, oikeusapu ja ulosottolaitos ovat muutosten kohteina. Uudistumiseen meidän on syytä edelleen, jotta oikeusturva toteutuu Suomessa tehokkaasti.

Kehittämisessä tarvitaan suunnitelmallisuutta, jotta sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon kohdistuviin säästö- ja investointipaineisiin voidaan vastata mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Vain siten voidaan lisätä toiminnan vaikuttavuutta ja taata oikeusturvan toteutuminen. Oikeusministeriö toteuttaa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, joka on useita kymmeniä erilaisia ja eriasteisia ehdotuksia sisältävä kokonaisuus. Koska hallinnonalan menoista noin kolme neljäsosaa on henkilöstömenoja, muutoksia tehtäessä ei voida välttyä siltä, että muutokset vaikuttavat myös henkilöstöön. Käynnissä oleva eläköityminen tarjoaa kuitenkin osaltaan tilaisuuden tarkastella toimintoja uudelleen niin, että organisaatioita, henkilöstörakenteita ja asioiden käsittelyketjuja voidaan kehittää vastaamaan käytännön tarvetta.

Yksi oikeusministeriössä käynnissä olevista hankkeista on käräjäoikeusverkoston jatkokehittäminen. Käräjäoikeuksien lukumäärä pienenee vuoteen 2019 mennessä nykyisestä 27:stä 20:een. Samassa yhteydessä tullaan keskittämään riidattomien velkomusasioiden eli niin sanottujen summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Ehdotus käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jatkamisesta ja ehdotus summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämisestä joko ulosottoon tai muutamaan käräjäoikeuteen sisältyvät oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan. Kun uudistamisohjelmasta vuonna 2013 pyydettiin lausuntoja, yksi eniten kyseenalaistetuista ehdotuksista oli juuri käräjäoikeuksien määrän vähentäminen. Nyt tekeillä olevan uudistuksen jälkeenkin käräjäoikeusverkostomme tulee kuitenkin säilymään riittävän tiheänä niin, että oikeudenhoidon palvelut turvataan koko maassa. Harva ns. tavallinen kansalainen tulee koskaan asioineeksi käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti. Tekniikan kehittyminen ja käyttöönotto mahdollistaa uusia ratkaisuja asioiden hoitamiseen.

Käräjäoikeusverkoston jatkokehittämisen tarkoituksena on tehostaa erityisesti käräjäoikeuksien toimitilojen käyttöä ja hallinnon toimintoja. Näin pystytään kohdentamaan niukkenevia voimavaroja käräjäoikeuksien ydintoimintaan, lainkäyttöön. Lisäksi on huomattava, että käräjäoikeuksien toimitiloihin kohdistuu merkittäviä ICT - hankkeista ja turvajärjestelyjen parantamisesta aiheutuvia investointipaineita. Kun varusteltavia saleja ja turvattavia kohteita jää käyttöön nykyistä vähemmän, asianmukaisesta varustetasosta pystytään huolehtimaan paremmin.

Muutoksen kohteena olevissa käräjäoikeuksissa noudatetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisia menettelyjä. Kevään ja alkusyksyn 2016 aikana oikeusministeriön virkamiehet käyvät käräjäoikeuksissa kertomassa uudistusten taustoista, niiden etenemisestä sekä henkilöstön asemasta muutoksessa. Niille, joita muutos koskettaa henkilökohtaisesti, tilanne voi olla uusi ja yllättävä, kipeäkin. Muutostilanteita varten on kuitenkin käytettävissä erilaisia tukimuotoja kuten virkajärjestelyt, määräajan maksettava haittakorvaus ja mahdollisten muuttokustannusten korvaaminen virkaehtosopimuksen mukaisesti. Muutoksen kohteena olevilla henkilöillä on myös käytettävissään laajennetut työterveyspalvelut.

Käräjäoikeusverkoston uudistaminen sekä riidattomien velkomusasioiden käsittelyn keskittäminen on tarkoitus toteuttaa tämän hallituskauden loppupuolella. Siten uudistukseen toteuttamiseen ja siihen valmistautumiseen on vielä kohtuullisesti aikaa, jotta mahdolliset sopeuttamistoimet ja toimitilajärjestelyt voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin kuntoon.

Rakenteellisia uudistuksia on vireillä myös ulosotossa sekä oikeusavussa ja edunvalvonnassa. Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireistä. Ehdotetulla lailla toteutettaisiin valtion oikeusaputoimistojen rakenneuudistus siten, että muutosten jälkeen Suomessa olisi kuusi virastoina toimivaa oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä. Oikeustoimistojen toimipisteisiin tällä uudistuksella ei olisi vaikutuksia.

Uudistusten toteuttaminen kaikissa vaiheissa edellyttää yhteistyötä eri henkilöstöjärjestöjen kanssa. Aktiiviseen viestintään ja tiedottamiseen kaikilla tasoilla on syytä panostaa erityisen vahvasti. Tässä asiassa vastuu on meillä oikeusministeriössä.

Ulkomaalaislain muuttamiseen liittyvä lakiesitys annettiin eduskunnalle maaliskuussa. Kansainvälistä suojelua koskevien asioiden käsittelyä aiotaan tehostaa eri tavoin.

Tavoitteena on turvata kansainvälistä suojelua hakevien oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tilanteessa, jossa valitusmäärät kasvavat huomattavasti. Ripeä tuomioistuinkäsittely on tärkeä osa oikeusturvaa. Ilman muutoksia nykyiseen valitusasioiden käsittelyajat kasvaisivat moninkertaisiksi. Muutoksilla hillittäisiin myös valtiontaloudelle aiheutuvia kustannuksia. Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat myös itsenäisesti kehittäneet työmenetelmiään ja hallituksen muutosehdotukset tukevat näitä tuomioistuinten sisäisiä kehittämishankkeita.

Oikeusapua turvapaikanhakijoille annettaisiin julkisin varoin oikeusapulain mukaisesti kuten muillekin oikeusapuun oikeutetuille. Oikeusapua rajattaisiin nykyiseen verrattuna siten, että avustaja ei voisi julkisin varoin kustannettuna osallistua ensimmäisessä vaiheessa eli Maahanmuuttovirastossa tehtävään turvapaikkapuhutteluun, jollei avustajan läsnäolo ole erityisen painavista syistä tarpeen. Oikeusapua saisi muutoin turvapaikkahakemuksen käsittelyyn myös Maahanmuuttovirastovaiheessa.

Rajaus ei vaaranna hakijoiden oikeusturvaa, sillä viranomaisella on asian selvittämisvelvollisuus eikä puhuttelu ole oikeudenkäyntiin verrattavissa oleva tilaisuus; puhuttelussa ei nytkään aina ole avustajaa, ellei asian vaikeusaste sitä vaadi.

Avustajien kelpoisuusvaatimuksia tarkistettaisiin ja kaikkien avustajien toiminta saatettaisiin jatkossa valvonnan alle. Avustajien palkkiot voitaisiin jatkossa määritellä asiakohtaisen taksan perusteella tuntiperusteisen laskutuksen sijaan.

Nyt toivotan teille kaikille antoisaa kokousta.

Jari Lindström