Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin puheenvuoro KANEn keskustelutilaisuudessa Porissa 14.7.2016

Oikeusministeriö 14.7.2016 10.20
Puhe

Toivotan teidät omasta ja oikeusministeriön puolesta lämpimästi tervetulleiksi Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen "Kohti inspiroivaa ja vaikuttavaa kansalaisyhteiskuntaa".

Valtioneuvoston vuonna 2014 antamassa demokratiapoliittisessa selonteossa todetaan, että kansalaisyhteiskunnan arvo osana toimivaa demokratiaa on kiistaton. Selonteon mukaan tarvitsemme toimivan edustuksellisen demokratian lisäksi osallistuvaa ja suoraa demokratiaa. Osallistuminen ja vaikuttaminen kansalaisyhteiskunnassa muuttavat nopeasti muotoaan digitaaliajassa, ja julkisen sektorin on pysyttävä muutoksessa mukana. Uudenlaiselle vuoropuhelulle ja yhdessä tekemiselle on selkeä tarve. Myös erilaisten lähi- ja paikallisdemokratian muotojen arvioidaan kasvattavan merkitystään.

Kansalaisyhteiskunta on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi hallinnon yhteistyökumppani. Laajoissa rakenneuudistuksissa, hallinnon tehokkuuden parantamisessa ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on huomioitava eri väestöryhmien yhdenvertainen osallisuus ja mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa.

Julkisen vallan on edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Siksi kehitämme osallistumisen ja vaikuttamisen edellytyksiä koskevaa lainsäädäntöä, käytäntöjä, vuorovaikutusta ja viestintää.

Ajankohtaisiin hankkeisiin kuuluvat oikeusministeriössä muun muassa demokratiapoliittisen toimintaohjelman valmistelu, jota tehdään samaan aikaan valmisteilla olevan perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kanssa. Molemmissa hankkeissa tarkastellaan esimerkiksi yhdenvertaisuutta, hyvää keskusteluilmapiiriä sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta.

Demokratiapoliittisista toiminta-aiheista nostan nyt erityisesti esille vapaaehtoistoiminnan edellytysten kehittämisen. Oikeusministeriö valvoo vapaaehtoistoiminnan uudistusten toteutumista. Yhtenä vapaaehtoistoiminnan kehittämiskohtana on nähty sitä koskevien ohjeiden tulkinta ja hajanaisuus. Ohjeet on nyt koottu oikeusministeriön ylläpitämään demokratia.fi-palveluun.

Toiseksi ajankohtaiseksi asiaksi nostan esille säädösvalmistelun kehittämisen. Tavoitteena on parantaa säädösten laatua muun muassa sidosryhmäyhteistyön ja kuulemisen keinoin. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa säädösvalmisteluun oikea-aikaisesti, monipuolisesti ja yhdenvertaisesti. Oikeusministeriö on esimerkiksi päivittänyt säädösvalmistelun kuulemisohjeen, järjestänyt virkamiehille kuulemiskoulutusta ja kehittänyt sähköisiä kuulemisvälineitä, kuten lausuntopalvelu.fi-palvelun.

Kansalaisnäkökulmaa ei voi sivuuttaa lainsäädäntötyössä, sillä tämä toiminta on demokratian ydintä. Kansalaisen oikeustajun tärkeys näkyy hallitusohjelmassa mm. rikosten seuraamusten osalta. Oikeusministeriössä selvitetään vastaavatko rangaistukset kansan oikeustajua erillisellä tutkimuksella. Kansalaisen näkemystä tiedustellaan ja niitä verrataan tuomarien käsityksiin.

Kansalaistoimintaan kuuluu, että eri ryhmät tuovat ja voivat tuoda merkityksellisessä yhteydessä kantansa esiin jo valmisteluvaiheessa. Toisena esimerkkinä hyvästä kansalaisnäkökulmasta on avoin verkkokuuleminen, joka on pohjana varsinaiselle valmistelutyölle. Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain muutoshankkeen alkuun toteutetulla verkkokuulemisella saatiin, suoraan kansalaisten itsensä perustelemana, lukuisia perusteltuja näkökulmia työryhmän työn pohjaksi.

On tärkeää jatkaa pitkäjänteistä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehittämistä. Hyvä kanava tähän työhön on tämän tilaisuuden järjestävä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, jonka toinen nelivuotinen toimikausi päättyi tänä keväänä.

KANEn tämän toimikauden onnistumisia ovat olleet erityisesti kansalaisyhteiskunnan ja sille tärkeiden kysymysten esillä pito hallinnossa ja poliittisessa päätöksenteossa. Nämä kysymykset ovat liittyneet kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen, byrokratian vähentämiseen ja järjestöjen hallinnollisen taakan keventämiseen sekä avoimen ja läpinäkyvän hallinnon ja päätöksenteon edistämiseen.

Neuvottelukunta on onnistunut vakiinnuttamaan roolinsa kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon kohtaamispaikkana, josta on ollut aitoa hyötyä kummallekin osapuolelle. Uusi kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan asettaminen kolmannelle kaudelleen tulee ajankohtaiseksi syksyn aikana.

Uskon, että KANE:n tehtävistä tulee korostumaan kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön muutosten seuraaminen erityisesti Euroopan unionin osalta myös aktiivinen aloitteentekijän rooli voisi korostua jatkossa. Tutkimushankkeissa tulisi painottua vaikuttavuusarviointeihin ja toimenpiteiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseen.

Hyvän keskusteluilmapiirin aikaansaaminen eri yhteiskunnallisten toimijoiden välillä on kaikkien etu, se on pohja kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa.

Lopuksi haluan vielä toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi seuraamaan "Onko kaikilla yhdenvertaiset vaikutusmahdollisuudet? Poliittinen osallistuminen Suomessa" -demokratiapaneelia huomenna Puuvillan kauppakeskukseen puoli kahdeksi. Lisäksi oikeusministeriö on yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa esittelemässä huomenna kello kymmenestä eteenpäin Suomi Areenan Kansalaistorilla sähköisiä demokratiapalveluita sekä kertomassa lasten ja nuorten osallistumisoikeuksista.