Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson hallintotuomioistuinpäivässä 25.1.2013

Oikeusministeriö 25.1.2013 11.00
Puhe -

Arvoisat hallintotuomioistuinpäivien osanottajat,

Tämän päivän teemat hallintotuomioistuinten kuva yhteiskunnassa ja hallintotuomioistuinten työnjakoon liittyvät kysymykset ovat monella tapaa ajankohtaisia.

Luottamus tuomioistuinten toimintaan on yhteiskunnan tärkeimpiä kulmakiviä. Se voi kuitenkin mediayhteiskunnassa horjua yhdenkin kielteisesti uutisoidun ratkaisun myötä. Toisaalta pitkäjänteinen tuomioistuinten kehittämistyö harvoin näkyy uutisissa. Elämme valitettavasti ajassa, jossa mielikuvat määräävät sisältöjä enemmän. Siksi on tärkeää saada oikeaa tietoa tuomioistuintyöstä. Hallintotuomioistuinten ratkaisujen syvällinen ymmärtäminen edellyttää yleisesti ottaen laajaa erityisasiantuntemusta mm. verotuksen, maankäytön- ja rakentamisen ja sosiaalioikeuden aloilta. Toisaalta salassapitosäännökset estävät usein valottamasta asiaa julkisuudessa kaikilta puolilta. Totuudenmukaisen julkisuuskuvan luominen ei siten ole helppo tehtävä. Avoimuus kuitenkin lisää luottamusta.

On myös hyvä muistaa, että hallintotuomioistuinten rooli ei rajoitu yksinomaan yksittäisten asianosaisten asioiden ratkaisemiseen. Hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko hallinnon toimintaa. Perustuslakiin kirjattu hallinnon lainalaisuuden periaate - kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia - saa usein lopullisen sisältönsä vasta hallintotuomioistuinten ratkaisujen kautta. On siten tärkeää, että päätöksiä julkaistaan.

Hallintotuomioistuimet ovatkin viime vuosina lisänneet julkaistujen ratkaisujen määrää. Kannustan jatkamaan tätä suuntausta ja myös tiedottamaan laajempaa mielenkiintoa omaavista ratkaisuista.

Domstolarnas verksamhet präglas av det allt stramare statsfinansiella läget. Enligt statsrådets beslut om ramarna för statsfinanserna 2013-2016 ska det inom justitieministeriets förvaltningsområde förutom det tidigare inbesparingsmålet på 14 miljoner euro göras utgiftsbesparingar på 8 miljoner euro per år från och med år 2015. Därtill kommer det sannolikt att ställas ytterligare sparkrav på förvaltningsområdets informationsförvaltningsutgifter.

[Tuomioistuinten toimintaa leimaa yhä kiristyvä valtiontaloudellinen tilanne. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosille 2013-2016 edellytetään oikeusministeriön vähentävän koko hallinnonalan menoja aiemmin asetetun 14 milj. euron säästötavoitteen lisäksi vuositasolla vähintään 8 milj. eurolla vuodesta 2015 alkaen. Edelleen ministeriön hallinnonalalle tultaneen kohdentamaan vielä tietohallintomenoihin kohdistuvia säästövelvoitteita.]

On siten pakko löytää keinoja, joilla toimintoja voidaan tehostaa siten, että oikeusturva voidaan jatkossakin taata.

Oikeusturvan laadun parantaminen ja oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentäminen on yksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjauksista.

Tavoitteiden toteutumiseksi laaditaan oikeusturvaohjelma sekä lyhyemmän aikavälin sopeuttamisohjelma. Niitä valmistelemaan oikeusministeriö on kesäkuussa 2012 asettanut neuvottelukunnan. Hallintotuomioistuimia neuvottelukunnassa edustaa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori, Helsingin hallinto-oikeuden ylituomari Marjatta Mäenpää ja markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola. Neuvottelukunnan ehdotusten on määrä valmistua tämän vuoden alkupuolella.

Vaikka hallintotuomioistuimissa on jo tehty paljon uudistuksia oikeusturvan parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi, joudun korostamaan, että tässä taloustilanteessa on vielä tiheällä kammalla haravoitava kaikki keinot, joilla rajalliset resurssit saadaan tulevaisuudessa riittämään.

Bästa åhörare,

En fungerande domstolsstruktur skapar ett bra underlag för rättskipningsarbetet.
Förvaltningsprocessen härstammar ända från Sverige-Finland-tiden och dess strukturer har ändrats flera gånger också under de senaste decennierna.
Nu står vi återigen inför en strukturförändring.

[Hyvät kuulijat,

Toimiva tuomioistuinrakenne luo hyvän pohjan lainkäyttötyölle.
Hallintolainkäytöllä on pitkät perinteet aina Ruotsi-Suomen ajalta ja sen rakenteet ovat olleet viime vuosikymmeninäkin useamman kerran muutoksen kohteena.

Tällä hetkellä olemme jälleen rakenteellisten muutosten edessä.]

Eduskunnan käsiteltävänä on hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennemuutosta koskeva hallituksen esitys. Sen tavoitteena on tiivistää nykyinen hallinto-oikeusverkosto kuuteen hallinto-oikeuteen. Kouvolan ja Kuopion ja Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet on esitetty yhdistettäviksi. Uusien tuomioistuinten sijaintipaikat olisivat Kuopio ja Oulu. Verkoston tiivistämisellä tavoitellaan riittävän suuria tuomioistuimia, joissa jatkuvasti monimutkaistuvien asioiden yleis- ja erityisosaaminen voidaan turvata. Suuremmissa yksiköissä myös hallintolainkäytön saralla väistämättömiä ajoittaisia ruuhkatilanteita voidaan helpommin hallita.

Uskon, että entistä vahvempi hallinto-oikeusverkosto parantaa hallinto-oikeuksien toimintaedellytyksiä ja vahvistaa luottamusta hyvään oikeusturvaan hallintolainkäyttöasioissa.

Merkittävä rakenteellinen uudistus on myös syyskuun alusta perustettava IPR-tuomioistuin. Immateriaaliasioiden käsittely siirretään osin käräjäoikeudesta ja osin patentti- ja rekisterihallituksesta nykyiseen markkinaoikeuteen. Uudistus merkitsee olennaisia muutoksia markkinaoikeuden toimintaan, asia- ja henkilöstömäärään. Olen oikeusministerinä erittäin tyytyväinen siihen, että tämä hanke, joka on ollut valmisteilla varsin kauan, on tiukasta taloustilanteesta huolimatta viimein toteutumassa.

Hallinto-oikeuksiin on myös tulossa uusia asioita. Vireillä on virkamieslautakunnan asioiden siirto hallinto-oikeuksiin. Lisäksi on juuri perustettu oikeusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen työryhmä valmistelemaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asioiden siirtämistä hallinto-oikeuksiin. Nämä muutokset selkiyttäisivät ja yhtenäistäisivät hallintolainkäytön muutoksenhakujärjestelmää.

Myös prosessien uudistaminen on ajankohtaista. Vakuutusoikeuden toiminnasta on käyty paljon julkista keskustelua. Vakuutusoikeuslain uudistaminen onkin parhaillaan työn alla. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys vielä tällä hallituskaudella. Työ on vaativa. Vakuutusoikeuden asiamäärä on suuri (noin 7 000 asiaa vuodessa) ja on yritettävä samanaikaisesti löytää ratkaisuja prosessin avoimuuden lisäämiseksi ja asioiden viivytyksettömän käsittelyn turvaamiseksi. Tässäkin yhteydessä on painotettava oikeusturvan saatavuutta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Riittävä näyttö tulisi olla käytössä heti ensi vaiheen päätöksenteossa. Vakuutusoikeuden roolin ylimpänä tuomioistuimena tulisi painottua tulkinnanvaraisten näyttö- ja oikeuskysymysten ratkaisuun, ei niinkään asian selvittämiseen. Tämä kaikki edellyttää sosiaaliturvan muutoksenhaun laajamittaisempaa uudistamista.

Oikeusministeriössä on vireillä myös hallintolainkäytön prosessilain uudistaminen vuonna 2011 valmistuneen prosessityöryhmän mietinnön ja siitä saadun palautteen pohjalta. Hallituksen esitys ei kuitenkaan ennättäne vielä tälle vaalikaudelle.

Myös keinoja asioiden vähentämiseksi hallintotuomioistuimissa samoin kuin muutoksenhakuketjujen pituutta joudutaan uudelleen arvioimaan. Yksi käytännössä hyväksi havaittu keino muutoksenhakujen vähentämiseen on hallinnon toimiva oikaisuvaatimusjärjestelmä. Tätä tulee mahdollisuuksien mukaan laajentaa.

Kaikissa tuomioistuimissa tuomioistuintyön painopisteen tulisi olla osaavissa ensi asteen tuomioistuimissa. Muutoksenhaun tarve tulisi olla poikkeus eikä pääsääntö. Tämän vuoksi on otettava kriittiseen tarkasteluun myös valituslupajärjestelmä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valtioneuvostossa on parhaillaan vireillä laaja hanke, jossa selvitetään sekä oikaisuvaatimuksen että valitusluvan käyttöalan laajentamista. Tavoitteena on kehittää sääntelyä nykyistä yhtenäisempään suuntaan niin, että muutoksenhakukeinot vastaavat perusteltuja oikeussuojatarpeita eri asiaryhmissä. Tarkoituksena on myös nopeuttaa ja tehostaa oikeussuojan antamista hallintoasioissa.

Hankkeessa on tarkoituksena koota eri hallinnonalojen säännöksiä koskeva hallituksen esitys, jossa ehdotettaisiin oikaisuvaatimus- ja valituslupasääntelyä sellaisiin asiaryhmiin, joihin ne soveltuvat.

Vid beredningen av projektet kommer man att beakta riksdagens grundlagsutskotts utlåtanden från förra november. I dessa utlåtanden justerade utskottet sin tidigare ståndpunkt om systemet med besvärstillstånd. Utskottet anser att det inte längre finns skäl att förhålla sig restriktivt till systemet med besvärstillstånd vid högsta förvaltningsdomstolen utan anser att man fördomsfritt bör undersöka möjligheten att få högsta förvaltningsdomstolens roll att vidareutvecklas mot en domstol som styr förvaltningsprocessen genom avgöranden i högsta instans.

[Hankkeen valmistelussa otetaan huomioon, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on muutamissa viime marraskuussa antamissaan lausunnoissa tarkistanut aiempaa kantaansa valituslupajärjestelmään. Valiokunta ei enää suhtaudu korkeimman hallinto-oikeuden valituslupajärjestelmään pidättyvästi, vaan pitää tarpeellisena arvioida ennakkoluulottomasti mahdollisuutta edelleen kehittää korkeimman hallinto-oikeuden roolia hallintolainkäyttöä ylimmän asteen linjaratkaisuin ohjaavan tuomioistuimen suuntaan.]

Perustuslakivaliokunta on uuden linjansa perusteluissa kiinnittänythuomiota erityisesti hallintoasioiden käsittelyssä tapahtuneeseen kehitykseen ja siihen, että hallinto-oikeuksien asema ensi asteen hallintotuomioistuimina on monin tavoin vahvistunut. Valiokunnan mukaan korkeimman hallinto-oikeuden roolin kehittäminen edellyttää osaltaan myös korkeinta hallinto-oikeutta edeltävän muutoksenhakujärjestelmän johdonmukaista kehittämistä. Näihin perustuslakivaliokunnan ajatuksiin voin mielihyvin yhtyä.

Arvoisa hallintotuomioistuinten henkilöstö,

Rakenteet eivät ratkaise tuomioistuinten juttuja. On tarvittu ja tarvitaan edelleen aktiivista kehittämistyötä ja ennen kaikkea hyvää ja työhönsä motivoitunutta henkilöstöä.

Henkilöstön vaihtuvuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan suurta. Esimerkiksi tuomarikunnasta noin puolet eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Tuomioistuinharjoittelu laajenee asteittain käräjäoikeuksista myös hallinto- ja hovioikeuksiin, mikä osaltaan lisää hallintolainkäytön tunnettavuutta nuorten lakimiesten piirissä. Tarvitaan myös aikaisempaa enemmän koulutusta ja perehdyttämistä uusiin tehtäviin. Ennen kaikkea on pidettävä huolta siitä, että tuomioistuimet ovat työympäristönä houkuttelevia uuden sukupolven työntekijöille. Houkuttelevan työpaikan avaimet ovat tuomioistuinten johdon käsissä.

Ja jokainen meistä voi myös omalla käyttäytymisellään vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin. Taputus olkapäälle, hymyily tai positiivinen kommentti eivät maksa mitään, mutta voivat olla hyvinkin ratkaisevia siinä miten viihdymme yhdessä.

Rajalliset resurssit on osattava kohdentaa oikein. Hallinto-oikeuksissa on vuoden 2007 alusta voimaan tulleesta hallinto-oikeuslain muutoksesta lukien sovellettu joustavia ratkaisukokoonpanoja. Myös tuomaripainotteisen virkarakenteen edistämisen ja erityisesti yhä enemmän tuomarivetoisen asioiden käsittelyn olen pannut ilolla merkille. Toivon tämän niin oikeusturvaa kuin tuottavuuttakin edistävän kehityksen jatkuvan ja laajenevan muihinkin tuomioistuimiin.

Hyvät kuulijat,

Oikeudenkäynnin viivästyshyvitys on laajenemassa myös hallintolainkäyttöön. Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden kesäkuun alusta. Hyvityslain muutosta sovelletaan kuitenkin vasta lain voimaantulon jälkeen tuomioistuimissa vireille tulevissa asioissa.

Uudistus koskee yleisiä hallintotuomioistuimia ja erityistuomioistuimia. Se koskee myös valituksia käsitteleviä muutoksenhakulautakuntia, joissa sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Muutoksella turvataan asianosaisille Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklassa tarkoitettu tehokas oikeussuojakeino hallintolainkäytön viivästystilanteissa. Tietysti olisi hyvä sekä asianosaisten että yhteiskunnan kannalta, jos viivästyksiltä voitaisiin välttyä eikä hyvitysmahdollisuutta olisi tarpeen käyttää.

För att undvika dröjsmål och följa upp den totala behandlingstiden har det i högsta förvaltningsdomstolens och förvaltningsdomstolarnas ärendehanteringssystem införts ett larmsystem som varnar för dröjsmål. Ett motsvarande system har redan tidigare införts i försäkringsdomstolens ärendehanteringssystem. Detta är en mycket bra reform som tjänar det praktiska arbetet.

[Viivästysten välttämiseksi ja asioiden kokonaiskäsittelyajan seuraamiseksi viime vuonna luotiin korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien asianhallintajärjestelmiin viiveistä varoittavat hälytysjärjestelmät. Vastaava järjestelmä on jo aikaisemmin tehty vakuutusoikeuden asianhallintaan. Tämä on erittäin hyvä käytännön työtä palveleva uudistus.]

Hyvät ystävät,

Työvaltaisella alalla tuottavuutta on työtapojen rationalisoinnin lisäksi etsittävä erityisesti sähköisistä järjestelmistä. Hallintotuomioistuinten asianhallintajärjestelmät on tarkoitus uusia sen jälkeen, kun yleisten tuomioistuinten Aipa-hanke (aineistopankkihanke) on saatu valmiiksi. Nykyisten järjestelmienkin puitteissa on kuitenkin jo tehty merkittävää kehitystyötä. Tänä keväänä on toteutumassa Maahanmuuttoviraston, hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden välille sähköinen asiakirjojen siirto eli ns. UMA-hanke. Hankkeen odotetaan sujuvoittavan ulkomaalaisasioiden käsittelyä. Ulkomaalaisasiat ovatkin olleet yksi viime vuosien yksi eniten kasvaneista asiaryhmistä.

Arvoisa hallintotuomioistuinten henkilöstö,

Tuoreen tilastotiedon mukaan kaikki hallintotuomioistuimet ratkaisivat viime vuonna yhteensä noin 32 000 asiaa. Siihen on tarvittu paljon laaja-alaista asiantuntemusta ja paljon työtä. Oikeusturva vaatii tekijänsä. Lämmin kiitos teille kaikille!

Näin tammikuun lopulla on jo havaittavissa ilmassa pieni kevään aavistus. Kaikista muutoksista, meneillä olevista hankkeista ja työn vaatimuksista huolimatta olemme matkalla kohden valoisaa kesää. Toivotan teille voimia vaativaan työhönne ja antoisia hallintotuomioistuinpäiviä!

Anna-Maja Henriksson