Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Rikoksentorjuntaseminaarissa

Minulla on suuri ilo tervehtiä tämän rikoksentorjuntaseminaarin väkeä.
Seminaarin ohjelmassa on kiinnostavia ja tärkeitä teemoja, jotka kertovat rikoksentorjunnan haasteista, keinoista ja tuloksista. Seminaarin aiheet näyttävät hyvällä tavalla jatkavan ja edistävän sitä rikoksentorjuntaneuvoston pitkään painottamaa asiaa, että työtä rikosten ehkäisemiseksi ja turvallisuuden edistämiseksi täytyy tehdä paikallistasolla, kunnissa, kouluissa, asuinalueilla, siellä missä ihmiset ovat. Se vaatii yhteistyötä ja yhteistyö vaatii tavoitteiden yhteensovittamista.

Seuraava esitys (dosentti Thomas Jordan Göteborgista) käsitteleekin paikallistoimijoiden työn ja tavoitteiden yhteensovittamista. Täällä kuullaan esityksiä esimerkiksi paikkatiedon hyödyntämisestä väkivallan vähentämisessä ja lähisuhdeväkivallan riskinarvioinnista ja ehkäisystä. On esimerkki laaja-alaisesta yhteistyöstä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä sekä oppilaiden turvallisuuskävelyistä kouluissa ja niiden tuloksista. On myös esityksiä, jotka liittyvät ympäristömme fyysiseen suunnitteluun ja varustukseen turvallisuuden edistäjänä tai heikentäjänä. On hienoa, että isäntäkaupunki Vantaa esittelee monipuolisesti rikoksia ehkäiseviä ja turvallisuutta parantavia hankkeitaan ja työmuotojaan, ja haluaisinkin jo tässä yhteydessä kiittää Vantaan kaupunkia yhteistyöstä seminaarin ja sen puitteiden järjestämisestä.

Olen huomannut seminaarin ohjelmasta, että ensimmäisen työpäivän päätteeksi julkistetaan vuoden 2014 kansallisen rikoksentorjuntakilpailun voittaja. Kilpailun voittaja edustaa Suomea Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa, joka EU:n rikoksentorjuntaverkosto (EUCPN) järjestää. Tänä vuonna kilpailun teema liittyy ihmiskauppaan (EU:n neuvoston syksyn 2014 puheenjohtajamaan, Italian ehdotuksesta). Nyt etsitään hyviä hankkeita ja toimintamuotoja jotka tähtäävät ihmiskaupan torjuntaan. Kilpailuohjeiden mukaan etsitään esimerkiksi käytäntöjä tai toimia, joilla pyritään estämää ja vähentämään ihmiskaupan kysyntää tai siihen liittyvää ihmisten hyväksikäyttöä. Etsitään myös hyviä menetelmiä, joilla vähentää lasten riskiä joutua ihmiskaupan uhreiksi. Kilpailussa kiinnostavat myös toimet, joiden avulla voidaan tunnistaa ja auttaa ihmiskaupan uhreja. Myös tietoisuuden lisääminen ihmiskaupasta on tärkeää.

Rikoksentorjuntaneuvosto on viimeviikkoisessa kokouksessaan nimennyt Suomen kilpailun voittajan, joka siis julkistetaan iltapäivän päätteeksi. Toivotan jo etukäteen Suomen kilpailun voittajalle onnea ja myös menestystä Euroopan kilpailussa. Samalla uskon, että, kävi Euroopan kilpailussa miten tahansa, tämä kilpailu on omiaan nostamaan tietoisuutta ihmiskaupasta ja tukee toimia, joilla ihmiskauppaa ehkäistään ja sen uhrien asemaa parannetaan.

Kun ihmiskauppa on esillä, niin mielelläni mainitsen vielä (vaikka moni teistä varmasti asian tunteekin), että muutama viikko sitten annettiin minun esityksestäni eduskunnalle hallituksen esitys, jolla rikoslain ihmiskauppaa ja paritusta koskevia rangaistussäännöksiä aiotaan täsmentää. Rajanvetoa ihmiskaupparikosten ja paritusrikosten välillä selvennettäisiin. Tuloksena olisi, että eräät teot jotka nykylain mukaan arvioitaisiin paritusrikoksiksi, tulisivat jatkossa arvioitaviksi ihmiskauppana: (ehkä yksinkertaistaen sanoen) painostaminen prostituutioon olisi ihmiskauppaa eikä enää (vain) yksi mahdollinen parituksen muoto. Esityksessä muistutetaan myös, että alle 18-vuotiaan parittamista on arvioitava lähtökohtaisesti ihmiskaupparikoksena, näin on siis jo nykylain perusteella. Esitys korostaa sitä, että vakavimmat ja paheksuttavimmat toisen henkilön harjoittamaa prostituutiota koskevat teot tulee katsoa nimenomaan ihmiskaupparikoksiksi.

Esitys ehdottaa parannusta myös parituksen kohteena olleen henkilön asemaan rikosprosessissa—siis myös siinä tapauksessa että häntä ei katsottaisi ihmiskaupan uhriksi. Hänelle voitaisiin esitutkintaa varten määrätä avustaja riippumatta siitä, onko hänet katsottu asianomistajaksi. Parituksen kohteelle voitaisiin määrätä myös tukihenkilö esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten. Avustajan ja tukihenkilön palkkio ja korvaus maksetaan valtion varoista.

Esityksen tavoitteena on, että lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytäntö nykyistä paremmin vastaavat Suomea sitovia kansainvälisiä asiakirjoja, muun muassa vuonna 2011 säädettyä EU:n ihmiskauppadirektiiviä. Ne tukevat myös pyrkimyksiä ihmiskaupan ja sen uhreille aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Ihmiskauppa on hyvin vakava rikos ja on tärkeää, että teemme kaiken voitavamme uhrien suojelemiseksi ja ihmiskaupan kitkemiseksi.

Hyvät kuulijat, edellisen kerran minulla oli tilaisuus tervehtiä tätä teidän jokavuotista seminaarianne kolme vuotta sitten Kuntatalolla. Silloin rikoksentorjuntaneuvoston kanssa toisena järjestäjänä oli Helsingin kaupunki. Silloin kolme vuotta sitten seminaari pidettiin juuri vähän ennen kun uusi rikoksentorjuntaneuvosto asetettiin.

Nu håller rådet på att avsluta sin 3-åriga mandatperiod. Det har varit en mycket aktiv mandatperiod för rådet för brottsförebyggande. Bland annat har rådet publicerat handböcker om äldre medborgares säkerhet och om trygghetspromenader, organiserat tre nationella seminarier om brottsförebyggande och seminarier om våld i arbetet. Och apropå publikationer, bör vi också minnas rådets och justitieministeriets gemensamma tidning Haaste som utkommer fyra gånger om året och behandlar kriminalpolitik, brottsbekämpning och kriminologi.

(Nyt tämä neuvosto on päättämässä 3-vuotista toimikauttaan. Rikoksentorjunta-neuvostolla on ollut aktiivinen kausi. Se on esimerkiksi julkaissut oppaita seniorikansalaisten turvallisuudesta ja turvallisuuskävelyistä, järjestänyt kolme valtakunnallista rikoksentorjuntaseminaaria ja seminaareja työssä koetusta väkivallasta. Julkaisuista puheen ollen, on muistettava neuvoston ja oikeusministeriön yhdessä julkaisema Haaste-lehti, joka neljä kertaa vuodessa käsittelee kriminaalipolitiikka, rikoksentorjuntaa ja kriminologiaa. )

Haluan myös tässä yhteydessä mainita, että neuvoston asettama Naapuriaputyöryhmä kartoitti miten yhteisöllisyyden ja naapuriavun lisäämisellä voidaan parantaa asukkaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Tämä ryhmä (jonka puheenjohtaja, Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen puhuu täällä tänään myöhemmin) teki ison työn. Se tapasi ”kymmeniä kansalaisryhmiä, jotka rakentavat omalla toiminnallaan turvallista yhteisöä omissa naapurustoissaan”. Työ liittyi sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, jonka 64 toimenpiteestä nro 1 oli työn lähtökohta, siinä tavoitteena oli naapuriavun tai naapuritiimien mallien kehittäminen. Rikoksentorjuntaneuvosto toteaa, että työryhmän raportti, sen esittämät periaatteet asukkaiden osallistumisen kehittämiseksi ja konkreettiset ehdotukset tarjoavat runsaan idea-aitan jatkotyölle, ja sitä voivat monet hyödyntää suoraan.

Hyvät kuulijat, rikoksentorjuntaneuvosto on viime viikon kokouksessaan hyväksynyt kautensa päätteeksi asiakirjan, joka sisältää katsauksen rikollisuusongelmiin ja suositukset niitä vähentäviksi toimiksi. Tässä katsauksessaan neuvosto tekee erilaisia ehdotuksia ja suosituksia sekä yleisesti että kohdistaen niitä eri toimijoille, myös oikeusministeriölle ja seuraavalle neuvostolle. Tämä nykyisen rikoksentorjuntaneuvoston ”testamentti” ja sen suositukset ansaitsevat tulla tarkkaan arvioiduiksi. Kiitän neuvostoa tästä ”testamentista” ja tulen myös perehtymään siihen.

Hyvät kuulijat, haluan lopuksi kiittää lämpimästi nyt kolmivuotisen toimikautensa päättävää rikoksentorjuntaneuvostoa ja kaikkia sen jäseniä ja erityisesti sen puheenjohtajaa Marita Ruohosta.

Toivotan paljon onnea 25-vuotiaalle rikoksentorjuntaneuvostolle!